• Sikayrittäjät haluaa, että tuontiliha, joka ei täytä Suomen eläinsuojelusäädöksiä, olisi pakko merkitä erikseen

    Yhdistys esittää myös kansallista toiminta-avustusta salmonellan vastustukseen sikatiloilla.
    Pitkä saparo on yksi sikojen hyvinvoinnin mittari.
    Pitkä saparo on yksi sikojen hyvinvoinnin mittari. Kuva: Markku Vuorikari
    Maatalous|Lihantuotanto
    3.11.202218:00
    Satu Lehtonen

    Suomen Sikayrittäjät haluaa, että tuontilihaa myytäessä olisi pakko erikseen mainita, ettei se täytä Suomen eläinsuojelulainsäädännön vaatimuksia. Merkintäpakon pitäisi koskea myös ravintoloita ja ruokaloita.

    Vaihtoehtoisesti merkintä voisi olla, ettei tuote täytä Euroopan Unionin lainsäädäntöä, yhdistys toteaa.

    Suomessa sikojen häntien leikkaaminen on ollut kiellettyä kahdenkymmenen vuoden ajan. EU:n direktiivi, joka kieltää häntien leikkuun, on ollut voimassa pian 30 vuotta. Silti edelleen kaikki jäsenmaat, lukuun ottamatta Suomea ja Ruotsia, sallivat häntien leikkaamisen, yhdistys toteaa. ”Tämä johtaa epäreiluun kilpailuasetelmaan.”

    Sikayrittäjät korostaa, että kaikkien julkisten hankintojen tulisi täyttää suomalaisen lainsäädännön vaatimukset.

    Merkintäesitys sisältyy lausuntoon, jonka Suomen Sikayrittäjät ry antoi parlamentaariselle maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien arviointiryhmälle.

    Sikayrittäjät esittää myös kansallista toiminta-avustusta salmonellan vastustukseen sikatiloilla. Perusteena on, että kyseessä on kansanterveystyö, jota valtion tulisi tukea.

    Kolmas ehdotus liittyy eläinten hyvinvointikorvaukseen. Järjestelmään on tullut mukaan korvaus lihasikojen olosuhteiden parantamiseen, jossa mittarina on ehjät saparot. Vastaava korvaus on käytössä myös Saksassa.

    Suomessa tueksi on esitetty 7,5 euroa sikaa kohti, Saksassa 21,5 euroa. Saksan tukitaso vastaa todellisia kustannuksia, yhdistys toteaa. Tukitason tulisi olla samantasoinen Euroopan eri maissa.

    Lisää aiheesta
    • Joulukinkuista tehdään erityisen pitkiä sopimuksia.

      Miksi suomalaissialla on saparo ja saksalaisella ei? "Kyse on asenteesta ja ammattitaidosta"

    • Suomalaisten sikojen pitkä ja terve saparo herättää muissa maissa ihmetystä, mutta hyvinvointi ei näy tuottajahinnassa.

      "Lidliin ei kelpaa virikehäkeissä kasvatettu kananmuna, miksi ulkomailta tuotu sianliha kelpaa? Kaupat voisivat vaatia sioilta pitkää häntää ja salmonellavapautta", linjaa Sikayrittäjien puheenjohtaja

    • Ehjä, kippurainen saparo kertoo paljon siitä, miten sika voi ja viihtyy. Stressi saa siat pureskelemaan toistensa häntiä.

      Suomalaiset saparolähettiläät: "Jotkut EU-maat ovat sikojen hyvinvoinnissa 20 vuotta meitä jäljessä"

    • Suomessa sioilta ei katkaista saparoa rutiininomaisesti, kuten useimmissa EU-maissa.

      Helsinki alkaa vaatia sialta saparoa – antibioottia vain sairauden hoitoon

    • Saparo – suomalaisen sian arkipäivää.

      Suomalaisten sikojen saparot hämmästyttivät ulkomaalaista toimittajaa

    • Suomalainen sika saa pitää saparonsa.

      Sikayrittäjät vaatii EU:n laajuista saparonkatkaisukieltoa: "Tällä olisi suuri merkitys EU:n eläinsuojelulle"

    • Suomalaisen sian saparo on kansainvälinen harvinaisuus.

      Brittiprofessori otti Suomen esimerkiksi maasta, jossa sioilla on saparot

    Artikkelin aiheet
    Suomen Sikayrittäjät
    tuontiliha
    eläinsuojelusäädökset
    salmonella
    eläinten hyvinvointikorvaus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kolumni
    Erkki Holma

    Koneviesti | Karjatalouden huima kehitys