Viljasato oli viime vuonna 17 prosenttia ennakoitua suurempi. Kuva: Rami Marjamäki
Suhdannekatsaus: Lihamarkkinoilla jatkuu siirtymä pois naudanlihasta
Naudanlihatuotannon ennustetaan samalla supistuvan vuosien 2025–2026 aikana yhteensä yli 9 prosenttia.
Naudanlihan tarjonnan niukkuus näkyi jo vuonna 2025 kuluttajahinnoissa ja ajoittaisina saatavuusongelmina. Kuvituskuva. Kuva: Sanne KatainenVuosi 2025 oli Suomen viljamarkkinoilla poikkeuksellinen erittäin hyvän sadon ansiosta, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreesta maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsauksesta.
Yli 3,4 miljardin kilon viljasato oli noin 17 prosenttia ennakoitua suurempi. Runsas tarjonta painoi kuitenkin viljan hinnat alas ja heikensi peltokasvitilojen kannattavuutta. Viljojen omavaraisuus vahvistui markkinakaudella 2025/26 hyvän sadon ansiosta selvästi, ja erityisesti rukiin omavaraisuus nousi korkealle tasolle.
Viljanviljelyn pitkään jatkunut heikko kannattavuus näkyy nyt viljelyhalukkuuden laskuna. Syysviljojen kylvöalat supistuivat syksyllä 2025 seitsemän prosenttia, ja kevätviljojen viljelyalojen ennakoidaan vähenevän edelleen vuonna 2026.
”Geopoliittinen epävarmuus, lannoitteiden hinnat ja energiamarkkinoiden heilahtelut vaikeuttavat tuotantopäätöksiä. Monilla tiloilla harkitaan lannoituksen vähentämistä ja viljelyalan supistamista”, kertoo erikoistutkija Csaba Jansik.
Suomen lihamarkkinoilla jatkuu siirtymä naudanlihasta sian- ja siipikarjanlihaan.
Naudanlihan kulutuksen ennustetaan laskevan vuonna 2026 alle 16 kiloon henkilöä kohden. Vielä vuonna 2024 kulutus oli 17,7 kiloa henkeä kohden. Naudanlihatuotannon ennustetaan samalla supistuvan vuosien 2025–2026 aikana yhteensä yli 9 prosenttia.
Naudanlihan tarjonnan niukkuus näkyi jo vuonna 2025 kuluttajahinnoissa ja ajoittaisina saatavuusongelmina erityisesti jauhelihassa. Taustalla on pitkään jatkunut lypsylehmien määrän väheneminen, joka heikentää teuraseläinten tarjontaa.
”Kyse ei ole vain tilapäisestä markkinahäiriöstä, vaan pidempiaikaisesta rakenteellisesta muutoksesta suomalaisessa naudanlihantuotannossa”, toteaa Jansik tiedotteessa.
Samaan aikaan sianlihan kulutus kasvoi ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, kun kuluttajat siirtyivät edullisempiin vaihtoehtoihin. Myös siipikarjanlihan kulutuksen ennustetaan kasvavan edelleen vuonna 2026.
”Suomessa maidontuotantoa tukee korkea keskituotos ja vahva osaaminen, mutta tilarakenteen muutos jatkuu nopeana.”
Maidontuotanto pysyi Suomessa vuonna 2025 lähes ennallaan, vaikka maidontuottajien ja lypsylehmien määrä jatkoi laskuaan. Maitotuotteiden kysyntä säilyi vahvana sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla.
Maitotuotteiden viennin arvo kasvoi vuonna 2025 yli 500 miljoonaan euroon. Erityisesti voin, jogurttien ja heraproteiinikonsentraattien vienti vahvistui.
”Suomessa maidontuotantoa tukee korkea keskituotos ja vahva osaaminen, mutta tilarakenteen muutos jatkuu nopeana”, sanoo erikoistutkija Olli Niskanen.
Vuonna 2026 maidontuotannon arvioidaan pysyvän lähes edellisvuoden tasolla, vaikka kustannuspaineet ovat jälleen kasvussa.
Närpiön osuus tomaatin ja kasvihuonekurkun tuotannosta on jo yli 60 prosenttia.
Puutarhatuotannon kokonaismäärät ovat Suomessa pysyneet viime vuosina melko vakaina, mutta tuotanto keskittyy yhä harvemmille tiloille. Kasvihuonetuotannossa energiakustannusten merkitys korostuu erityisesti ympärivuotisessa valotetussa tuotannossa.
Tomaatin ja kasvihuonekurkun tuotanto on voimakkaasti keskittynyt Pohjanmaalle. Närpiön osuus tomaatin ja kasvihuonekurkun tuotannosta on jo yli 60 prosenttia.
”Kasvihuonetuotannossa kilpailukyky perustuu pitkälti energiatehokkuuteen, teknologiaan ja tuotannon optimointiin”, arvioi yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen.
Vuonna 2026 kasvihuonetuotannon määrien arvioidaan pysyvän melko vakaina, vaikka energian hinnan vaihtelut lisäävät epävarmuutta markkinoilla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
