
EU:n mahdolliset raja-arvot nikkelille ovat koko kaura-alan yhteinen huoli, painottaa Elintarviketeollisuusliiton toimialapäällikkö Mari Raininko.
Kyse ei ole esimerkiksi vain siitä, kuka mahdolliset kaurasta otettavat nikkelitestit maksaa, Rainiko toteaa ja jatkaa: ”Ydinkysymys on, miten turvataan suomalaisen elintarvikekauran tulevaisuus merkittävänä vientituotteena.”
”Tuottajat ja teollisuus ovat samassa veneessä.”
Toistaiseksi nikkelille ei ole raja-arvoja EU:n vierasaineasetuksessa, mutta niitä valmistellaan. Nikkeliraja on tulossa laajalle joukolle elintarvikkeita. Viljojen lisäksi mukana on muun muassa pähkinöitä, vihanneksia, yrttejä ja öljysiemeniä. Asiasta äänestetään EU:n pysyvässä komiteassa 27. päivä helmikuua.
Arvioita siitä, mikä äänestyksen lopputulos, ei ole. Rainingon mukaan asia kuitenkin keskusteluttaa muuallakin kuin Suomessa.
Ennen kuin kauran nikkelille asetetaan enimmäismääriä, tarvitaan lisää taustatietoja ja tutkimusta, Raininko sanoo.
Se tiedetään, että kaura ottaa nikkeliä maasta muita viljoja herkemmin. Siitä, mistä tämä ominaisuus johtuu, ei ole tietoa.
”Havaintoja on siitä, että maaperän ja kauran nikkelipitoisuudet eivät ole yksi yhteen, eli niistä ei voi vetää suoraan johtopäätöksiä.”
Tietoa tarvitaan myös siitä, miten kasvukausien sääolosuhteet sekä viljelytekniset toimet vaikuttavat kauran nikkeliin, Raininko jatkaa.
Hän muistuttaa myös siitä, ettei ole olemassa mitään pika-analyysimenetelmää, jolla kauran nikkelipitoisuus saataisiin selville.
MT kertoi 6.2., että kauratiedon lisäämiseksi on alkamassa laaja yhteishanke, HAKA eli ”Terveellisempi ja turvallisempi kaura: Haitalliset yhdisteet pois kaurasta”. Se on saanut Makera-rahoituksen vuosille 2024–26.