Viljellyissä marjoissa kasvua on havaittu kotimaan kulutuksessa. Kuva: Jaana Kankaanpää
Suomen ruokasektorilla miljardien kasvupotentiaali – selvitys korostaa kahta erityistä kehityskohdetta
Erityisesti tuotteiden jalostaminen pidemmälle sekä vienti ulkomaille korostuivat Luonnonvarakeskuksen selvityksessä.
Luke kävi ruokasektorin osia ja arvioi, millainen kasvupotentiaali niillä on. Kuva: Jaana Kankaanpää, Sanne Katainen, Carolina Husu / Kuvankäsittely: Janiko KemppiLuonnonvarakeskus (Luke) on selvittänyt ruokasektorin arvonlisän kasvupotentiaalia vuoteen 2035 mennessä. Laskelmien mukaan ruokasektorin arvonlisää* on mahdollista nostaa lähes kahdella miljardilla eurolla vuoteen 2035 mennessä.
Kasvupotentiaalia löytyy erityisesti raaka-aineiden jalostuksesta kahta polkua pitkin: uusia arvoketjuja luomalla ja elintarvikevientiä lisäämällä.
Luken selvityksen mukaan huomattavin kasvupotentiaali uusien arvoketjujen osalta voisi olla lihaa korvaavissa kasviproteiinituotteissa.
”Mikäli kysyntä kehittyy suotuisasti, Suomeen voisi syntyä tuotantokapasiteettia kasvattamalla ja tuotekehitykseen investoimalla vajaan miljardin euron uusi arvoketju yritysten liikevaihtona laskettuna vuoteen 2035 mennessä”, kertoo selvitystyötä johtanut erikoistutkija Csaba Jansik Lukesta.
Jansikin mukaan herne-, härkäpapu- ja öljykasvitarve tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Palkokasvituotanto tulisikin nostaa 300 miljoonaan kiloon.
Lisäksi huomattavaa kasvua voisi selvityksen mukaan löytyä myös solumaatalouden tuotteista. Jansikin mukaan solumaataloudessa globaali liikevaihto on vielä pieni, mutta potentiaali suuri. Muutamien arvioiden mukaan markkinapotentiaali vuodelle 2030 on yli 500 miljardia euroa. Yksi kasvun suurimmista esteistä on EU:n uuselintarvikelainsäädäntö.
*Mitä ruokasektorin arvonlisä tarkoittaa?
Luken tarkastelussa ruokasektorin kasvun määrittelyssä käytettiin arvonlisän käsitettä liikevaihdon rinnalla.
Arvonlisä koostuu kansantaloudelle lisäarvoa tuottavista eristä, kuten yrityksen maksamista palkoista, investoinneista tehdyistä poistoista ja toimintaylijäämästä eli yritysvoitosta.
Arvonlisä saadaan vähentämällä liikevaihdosta ostetut materiaalit, tavarat ja palvelut.
Laskelmien mukaan arvonlisän kasvusta neljä viidesosaa tulisi viennistä ja noin yksi viidesosa kotimaan markkinoista. Vientiin tulisikin panostaa entistä vahvemmin.
Suurin arvonlisän kasvupotentiaali on meijeri- ja kauratuotteiden viennissä. Meijeripuolella proteiinituotesarja on yksi tärkeimmistä vientituoteryhmistä. Kauratuotteiden puolella kasvu edellyttää selvityksen mukaan lisäkapasiteettia ja henkilöstöpanostuksia. Lisäksi kauran kohdalla korostuu erityisesti jyvän jalostaminen kuluttajatuotteeksi.
Kalan kasvupotentiaali kuuluu myös suurimpiin, mutta siinä merkittävä osa tulee kotimaasta viennin rinnalla.
Lihateollisuuden puolella suurin vientipotentiaali on sianlihalla, jossa puolet tulee lihasta ja puolet jalostetuista tuotteista. Naudanlihan kohdalla tarvitaan lisäbrändäystä niin sanotussa luksuskategoriassa, vaikka suomalainen naudanliha onkin jo maailmalla palkittua.
”Broilerinlihassa kysyntää on erityisesti Aasiassa ruhonosissa, joita arvostetaan vähemmän Suomessa. Niistä voitaisiin saada parempia hintoja tietyistä Aasian markkinoista”, Janisk jatkoi lihateollisuudesta.
Yliaktuaari Anu Koivisto Lukesta mainitsi, että kasvupotentiaalia on paljon metsämarjoissa, mutta myös viljellyissä marjoissa.
”Mansikassa ja vadelmassa on siirrytty vahvasti katettuun tuotantoon eli niin sanottuun tunnelituotantoon. Sato noussut moninkertaiseksi. Nyt havaitaan kasvua, joka tullut kotimaan kulutuksesta. Satokausi on pidentynyt. Vadelmassa tämä näkyy vielä voimakkaammin”, Koivisto sanoi.
Jansik painotti Luken tiedotustilaisuudessa, että valtion toimijoiden sekä elintarvikeyritysten tulisi sitoutua yhteisiin kasvutavoitteisiin, jotta vientiä saataisiin kasvatettua.
”Elintarvikeyrityksissä pitäisi kasvattaa ja monipuolistaa jalostuskapasiteettia, kehittää myynti- ja markkinointiosaamista sekä panostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Valtion tulee osaltaan tukea viennin kasvua muun muassa maakuvatyöllä, kansainvälistä edustusverkostoa kehittämällä ja koordinoimalla palveluja vastaamaan muiden EU-maiden tasoa”, Jansik sanoi.
Kommenttipuheenvuorossaan Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä nosti kuitenkin viennin osalta tärkeän asian:
”Ruokaan liittyy aina perinteitä ja tunnetta. Tämä vaikuttaa ostopäätöksiin, varsinkin kun puhutaan vientimarkkinoista. Kaikki eivät itsestään lyö läpi. Meillä on tästä esimerkkejä esimerkiksi hyönteispuolelta. Kaikkialla ei ole valmiutta uudenlaisiin tuotteisiin.”
- Osaston luetuimmat
