Pentinmäen tilan vuohien maito menee Juustoportille jalostettavaksi. Kuva: Taina Renkola
Farmarin vierailukohde: Viisaat jästipäät takaavat vaihtelevan arjen suomenvuohitilalla
Älykkäitä jääräpäitä – pelokkaita laumaeläimiä. Pentinmäen tilan uteliaimmat vuohet uskaltautuvat moikkaamaan vierasta, ja kaveriksi pääsee rapsuttamalla reilusti pään päältä.Tilaajalle
Kivet ja puunrungot ovat oivia kiipeilytelineitä Pentimäen tilan ketterille ja uteliaille vuohille. Kuva: Taina Renkola”Vuohien kanssa tulee monenmoisia tilanteita. Jo niiden ilmeestä voi nähdä, että nyt ne taas harkitsevat jotain tai miettivät syvällisiä, kuten keinoja päästä käsiksi rehusankoon”, Marko Pentinmäki sanoo.
Hän on entinen sikatilallinen, joka vaimonsa Tiina Pentinmäen kanssa pyörittää Pentinmäen tilaa Kurikan Jalasjärvellä. Lähes kymmenen vuotta päätuotantosuuntana on ollut vuohenmaito, ja tila työllistää isäntäparin kokopäiväisesti.
Tila on yksi Farmari-maatalousnäyttelyn vierailukohteista.
Pentinmäen tilalla maito lypsetään vain aamuisin.
Takaalypsyasemalla on kaksi pöytää. Lypsäjä työskentelee niiden välissä – pyyhkii utareet, asettaa lypsimet paikoilleen, seuraa maidontuloa ja poistaa lypsimet, kun maitoa ei enää heru – samalla kun kutut syövät täysrehua.
Maito menee Juustoportille jalostukseen.
Vuohet ovat laumaeläimiä ja kutut saapuvat lypsylle aina tietyssä järjestyksessä. Usein keulaa vetää Neppari.
”Neppari on pieni ja iäkäs, eikä siltä tule paljoakaan maitoa. Mutta se on hierarkiassa pomotyyppi, ja lisäksi se kulkee hienosti vierellä. Kun Nepparia taluttaa narussa, muut seuraavat perässä”, Marko Pentinmäki kertoo.
Tästä on iso apu eläinten siirtelyssä 300 kutun tilalla, jolla ei ole paimenkoiraa.
Toinen omalaatuinen leidi on Minni, joka on erityisen hellyydenkipeä. Se tulee heti tutun ihmisen ääreen ja pyytää kyhnytystä ja huomiota.
”Pitää hinkata lujaa Minnin pään päältä. Jos siinä vain pitää kättä paikallaan, se hinkkaa itse päätään käteen.”
Suomenvuohi oli selvä rotuvalinta, koska Pentinmäen tila halusi osallistua harvinaisen rodun säilyttämiseen. Kuva: Taina RenkolaPentinmäen eläimet ovat suomenvuohia, joka on vuohen ainoa kotimainen alkuperäisrotu. Alkukantaisuus näkyy esimerkiksi siinä, että kuttujen maitomäärissä on enemmän vaihtelevuutta yksilöiden välillä kuin pidemmälle jalostetuissa roduissa.
Suomenvuohi oli selvä rotuvalinta tilalle, koska Pentinmäet halusivat osallistua harvinaisen rodun säilyttämiseen. Rotu on myös terve ja pitkälypsyinen – kuttua voi lypsää monta vuotta ilman että se poikii.
”Suomenvuohissa on myös neitsytlypsäjiä, eli kuttuja, jotka eivät ole poikineet, mutta silti tuottavat maitoa, kun niille syötetään hyvälaatuista rehua”, Marko Pentinmäki kertoo.
Vuohi on alun perin lehdensyöjä, ei ruohon. Se jättää kortisen heinän syömättä, jos parempaa on tarjolla.
Pentinmäessä vuohet saavat nuorena korjattua lehtevää säilöheinää, jossa on monta eri nurmilajia ja apilaa. Kesäisin kaikki vuohet pääsevät ulos laitumelle.
Suomenvuohi on sopeutunut pohjoiseen ilmastoon, ja kasvattaa talveksi paksun turkin. Rotua voidaan pitää kylmissä pihatoissa, mutta Pentinmäen kuttula on puolilämmin.
”Paksu talvikarva lähtee keväällä. Hankimme viime vuonna kuttulaan harjakoneen, jolla vuohet voivat itse käydä harjaamassa pois kutisevaa karvaa.”
Ruupertti on yksi Pentinmäen vuohitilan pukeista. Tila osallistuu Luken geenivaraohjelmaan, jossa suomenvuohen siittiöitä pakastetaan keinohedelmöitystä varten. Kuva: Taina RenkolaKuttujen lisäksi vierailija tapaa tilalla 13 pukkia, nuorvuohia sekä keväällä syntyneitä kilejä. Tänä vuonna kilien nimet voivat poikkeuksellisesti alkaa kolmella kirjaimella yhden sijaan – Y, Ä ja Ö – jotta nimien keksiminen ei olisi aivan mahdotonta.
Pentinmäet osallistuvat Luonnonvarakeskuksen Luken geenivaraohjelmaan, jossa suomenvuohen siittiöitä pakastetaan keinohedelmöitystä varten. Spermaa ovat luovuttaneet muun muassa pukit Paavo, Pontus ja Sisu.
”Sisulla oli niin huima määrä siittiöitä, että eläinlääkäri totesi mikroskooppiin katsoessaan, ettei ole koskaan nähnyt samankaltaisia tuloksia”, Marko Pentinmäki kertoo.
Taina Pentinmäki vuohikatraan ympäröimänä. Suomenvuohi kasvattaa talveksi paksun turkin, joten niitä voi pitää kylmäpihatossa. Pentinmäen kuttula on puolilämmin. Kuva: Taina RenkolaSuomenvuohia on vain noin 6 000 yksilöä, joten kaikkien tiedossa olevien 13 pukkilinjan säilyttäminen on tärkeää sukusiitoksen välttämiseksi ja rodun elinvoimaisuuden varmistamiseksi.
Siittiöiden säilömisen lisäksi Luke tuotti huhtikuussa ensimmäisen kerran onnistuneesti hedelmöityneitä suomenvuohen munasoluja eli alkioita. Nekin on pakastettu biopankkiin tulevien vuosien käyttöä varten.
Farmari-maatalousnäyttely Seinäjoella 4.–6. heinäkuuta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
