Suomi on pitkä maa ja Eurooppa laaja manner.
Kun meillä hytistiin takatalvessa ja Etelä-Suomessakin lapioitiin lunta huhtikuun puolivälissä, Unkarin pustalla rapsipellot kukkivat keltaisina ja muun muassa ohrassa oli tähkät. Kasvit on kylvetty syys–lokakuussa, ja korjuu alkaa kesäkuussa.
Kasvukausi on ollut lämpimän kevään ansiosta jopa kolme viikkoa etuajassa, mutta syysviljojen itäminen ei ole sujunut odotetusti.
EU-komissio ennustaa Euroopan rapsisadon pienenevän muutamalla prosentilla viime vuodesta. Suurimmat tuottajamaat ovat Saksa ja Ranska.
Unkarissa rapsiala on pienentynyt vuosi vuodelta ja pienenee edelleen ilmastonmuutoksen eli kuivuuden ja kuumuuden vuoksi. Kannattava tuotanto edellyttäisi 3–4 tonnin hehtaarisatoa, eikä siihen ole päästy.
Maan hallituksella on viisikohtainen ohjelma maanviljelijöiden elinkeinon turvaamiseksi: kaikkien Ukrainasta tuotavien maataloustuotteiden tuonnista pitää tehdä etukäteen ilmoitus niiden alkuperästä riippumatta, viime vuoden hehtaari- ja eläintuet maksetaan kesäkuuhun mennessä, hehtaarikohtaista dieselveron palautusta korotetaan, vuoteen 2026 mennessä alkaa lainaohjelma viiden prosentin korolla ja elintarviketeollisuudelle tarjotaan miljardi euroa EU:n kehitysrahaa.