Kumina ja herne sopivat sekaviljelyyn – Trans Farmin Jyrki Leppälä lupaa kuminan hintaan tulevalle syksylle korotuksen

Maatalousyrittäjä Ari Meronen lähtee näinä päivinä puimaan kuminaa. Pari viikkoa sitten hän tarkasteli 14 hehtaarin kuminalohkoa varsin tyytyväisenä.

”Viime vuonna sain kuminasta 1 700 kilon hehtaarisadon ja tänä vuonna kasvusto näyttää melkein yhtä hyvältä. Kumina talvehti hyvin. Aukkoja ei jäänyt toisin kuin syysviljoilla.”

Viime vuoden hyvä sato kertoo, että kumina sopeutuu hyvin kuiviinkin oloihin, sillä se kasvattaa jo ensimmäisenä vuonna laajan juuriston.

Meronen kuuli viime vuonna sopimuskumppaniltaan Trans Farmilta, että kuminakasvuston perustaminen onnistuu hyvin rehuherneen kanssa ja päätti kokeilla uutta kylvötapaa.

”Kylvin ensin herneen ja viikon päästä kuminan. Herne jäi viime kesän kuivuudessa melko harvaksi ja matalaksi. Kumina pääsikin herneen puinnin jälkeen vahvistumaan hyvin syksyllä. Annoin puinnin jälkeen kuminalle vielä 30 kiloa typpeä. Se virkisti selvästi kasvustoa. Herne jätti tietysti myös typpeä maahan.”

Kuminan kanssa kylvetyllä suojakasvilla oli myös se myönteinen vaikutus, että rikkakasveja lohkolla ei juuri näy. Herneelle ja kuminalle sopivat samat rikkakasvien torjunta-aineet. Kumina-herneen esikasvina lohkolla oli ohra.

Meronen muistuttaa, että kuminalle kylvettävällä lohkolla ei saa olla rikkaongelmaa, muuten puinti menee hankalaksi ja sato kärsii. Kevään rouste on myös aiheuttanut jonain vuonna ongelmia.

Meronen kylvi tänäkin vuonna 15 hehtaaria kuminaa samalla menetelmällä. Hän uskoo, että herneen hyvästä kasvusta huolimatta kumina selviää nytkin hyvin suojakasvin alla. Ensi kesänä Merosella kasvaa kuminaa peräti 17 prosentilla 180 hehtaarin viljelyalasta.

”Viime vuonna sain kuminasta hyvän katteen, mikä kannusti jatkamaan. On viimeisen kuuden vuoden aikana pari kuminasatoa mennyt myös penkin alle. Toivottavasti kuminan hinta nousee nyt viljan hintojen ja kustannusten perässä”, Meronen vinkkaa Trans Farmin suuntaan.

Jottei homma näyttäisi menneen tyystin niin kuin Strömsössä, paljastaa Meronen, että ihan ensimmäiset viljelykokeilut 30 vuotta sitten eivät onnistuneet.

”Viljelytulokset olivat silloin hyvin vaihtelevia. Sitten yhtenä vuonna tuli kuminakoi, joka söi melkein koko sadon. Sen jälkeen pidinkin kuminasta 25 vuoden luovan tauon”, Meronen nauraa.

Kumina tuottaa ensimmäisen satonsa vasta kylvöä seuraavana vuonna. Samasta kasvustosta saadaan kaksi, joskus kolmekin, satoa. Kuminan keskisato on ollut noin tuhat kiloa hehtaarilta. Kuva: Markku Pulkkinen

Trans Farm Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Leppälä kannustaa muitakin kokeilemaan kuminan kylvöä herneen tai härkäpavun kanssa, sillä valkuaiskasveillakin on hyvä kysyntä.

”Tämän vuoden yhteenvedon mukaan 16 prosenttia kuminasta on kylvetty sekakasvustona. Suojakasveina ovat pääosin herne ja härkäpapu. Kuminan vahvistumisen kannalta olisi tärkeää, että herne ei lakoontuisi. Tätä voi yrittää välttää kylvämällä herne vaikka vain joka toisella vantaalla.”

Suurin osa kuminasta kylvetään edelleen yksinään. Puhtaana kasvustona kuminan taimettuminen on hieman varmempaa.

”Aikaisemman ohjeen mukaan kuminan saattoi kylvää kesäkuussa juhannukseen mennessä. Nykyään suosittelemme kylvöajaksi toukokuun loppua. Silloin kumina ehtii kehittyä ensimmäisenä vuonna hyvin.”

Leppälä lupaa kuminan hintaan tulevalle syksylle korotuksen. Viime syksynä ja talvena toimitetun kuminan keskihinta jälkitileineen oli noin 80 senttiä kilolta.

”Viljan hintojen noustessa kuminan hintakin nousee. Hinta lienee jatkossa hieman yli yhden euron. Kuminan maailmanmarkkinahinta määrää lopullisen hinnan, joka sitten maksetaan jälkitilinä ensi vuoden keväänä.”

Lue lisää:

Syysviljelykasvit voimissaan itärajalla ‒ ”Syysrypsi näyttää nyt sen, miksi sitä kannattaa viljellä”

Keski-Suomessa toivotaan kuivaa syksyä: ”Märkä puintiaika nostaa kustannuksia äkkiä rajusti”