”Viimeiset viisi vuotta inflaatio on ollut niin kovaa, että viidesosa tukien reaaliarvosta on leikkaantunut”, Jyrki Niemi laskee. Kuva: Jarno Mela
Puolet viljelijän yrittäjätulosta voi kadota – maatalousbudjetin 20 prosentin leikkaus osuisi kipeimmin viljatiloihin ja naudanlihaan
Maatalouspolitiikkaa kannattaisi uudistaa reippaasti, jos budjettia leikataan. Merkit eivät kuitenkaan viittaa siihen, että poliitikoilla olisi halua isoon uudistukseen.Tilaajalle
Leikkaukset kohdistuisivat eri tavoin eri tuotantosuuntiin. Kuvassa kylvötöitä tänä keväänä. Kuva: Taina RenkolaJos maatalousbudjettia leikataan voimakkaasti, pitäisi politiikkaa samalla uudistaa reippaasti, sanoo tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Poliittista tahtoa merkittäviin uudistuksiin ei kuitenkaan näytä löytyvän.
EU:n komissiosta tihkuneiden tietojen mukaan maatalousbudjetti voi seuraavalla rahoituskaudella pienentyä jopa 20 prosenttia nykyisestä, MT kertoi 14.5.
Samalla jaottelu ykkös- ja kakkospilarin tukiin voi muuttua.
”Paine maatalousbudjetin pienenemiseen on olemassa”, Niemi sanoo.
Budjettivaroja halutaan kohdistaa lisää muun muassa puolustukseen, rajaturvallisuuteen, energiaan sekä kilpailukyvyn parantamiseen.
Maatalous on silti korkealla poliitikkojen prioriteeteissa, Niemi muistuttaa.
Vuoteen 2010 verrattuna maataloustukien reaaliarvo on pienentynyt kolmanneksen.
Varmana voidaan jo Niemen mukaan pitää, että maatalouden osuus koko budjetista pienenee. Tukisummat voisivat silti säilyä ennallaan.
Jos nimelliset tukisummat laskisivat, olisi se poikkeuksellista, Niemi sanoo.
”Aiemminkin on usein puhuttu leikkauksista, mutta summat ovat nimellisesti säilyneet.”
Tukien reaaliarvo ja maatalouden osuus EU:n koko budjetista ovat sen sijaan pudonneet vuosien saatossa paljon.
1980-luvulla maatalouden osuus oli 60 prosenttia koko budjetista. Nyt se on hieman yli 30 prosenttia.
Vuoteen 2010 verrattuna maataloustukien reaaliarvo on pienentynyt kolmanneksen.
”Viimeiset viisi vuotta inflaatio on ollut niin kovaa, että viidesosa tukien reaaliarvosta on leikkaantunut”, Niemi laskee.
Vielä EU:n tulevasta rahoituskehyksestä ei ole päätetty, vaan virallisia esityksiä tulee kesän aikana.
Pohditaan silti, mitä 20 prosentin leikkaus maataloustukiin tarkoittaisi.
Oleellinen kysymys on mistä leikattaisiin?
”Suomen taloustilanne on tiukka, niin on vaikea löytää lisää rahaa sieltä.”
Olisiko käytössä juustohöylä kaikkiin tukiin, vai kohdistettaisiinko leikkauksia enemmän ykköspilarin tukiin ja vähemmän kakkospilariin, vai toisin päin?
Koska Suomi hyötyy suhteellisesti enemmän kakkospilarista, leikkaukset siihen olisivat huonompi vaihtoehto.
Avoin kysymys on myös voisiko leikkauksia kompensoida kansallisella rahalla?
”Suomen taloustilanne on tiukka, niin on vaikea löytää lisää rahaa sieltä”, Niemi pohtii.
Suomeen tulee viljelijätukia EU:sta nykyisin 750 miljoonaa euroa vuosittain.
20 prosentin leikkaus siitä olisi 150 miljoonaa.
Maatalouden kokonaistuotot ovat vuodessa yli kuusi miljardia euroa. Niihin verrattuna 150 miljoonaa ei ole iso summa.
Sen sijaan kun katsotaan, että maataloudessa jää viivan alle yrittäjätuloksi yhteensä 500 miljoonaa euroa, niin leikkaus olisi merkittävä.
Leikkaukset kohdistuisivat eri tavoin eri tuotantosuuntiin.
Tukiriippuvaisimpia ovat vilja, naudanliha sekä lammas- ja vuohituotanto.
Näiltä aloilta voisi lähteä puolet yrittäjätulosta, Niemi laskee.
Maitotiloille vaikutus olisi pienempi, alle viidennes, jos kansalliset tuet säilyisivät ennallaan.
Kasvihuonetuotantoon leikkaus ei vaikuttaisi, sillä ne eivät saa EU-tukea, kansallisia tukia kyllä.
Tukiriippuvaisimpia ovat vilja, naudanliha sekä lammas- ja vuohituotanto.
Jos isoihin tukileikkauksiin päädyttäisiin, kohdistuisivat ne todennäköisesti hehtaaritukiin.
Osalle viljelijöistä siinä voisi nähdä myönteisiäkin seurauksia, sillä hehtaaritukien lasku todennäköisesti alentaisi peltojen myynti- ja vuokrahintoja.
Se olisi hyvä asia uusille ja laajentaville viljelijöille, Niemi sanoo.
Kokonaisuudessaan leikkausten myönteiset puolet jäävät vähäisiksi, jos samalla ei reippaasti uudisteta maatalouspolitiikkaa.
”Visio on ympäripyöreä toiveiden tynnyri.”
Hyvin tehdyn maatalouspolitiikan uudistuksen kanssa leikkaukset eivät välttämättä olisi paha juttu, Niemi pohtii.
Uudistusta tarvittaisiin, sillä nykyiset tuet eivät palvele huoltovarmuutta. Tukia tulisi kohdistaa toimiin, jotka edistävät ruokaturvaa ja energiaomavaraisuutta.
Nykyinen politiikka ei esimerkiksi edistä Euroopan lannoiteomavaraisuuden parantamista tai muidenkaan tuotantopanosten tuontiriippuvuuksien vähentämistä.
Politiikka on jähmettynyt komissaari Franz Fischlerin vuoden 2003 reformiin.
Tukitasot ovat peräisin komissaari Ray MacSharryn vuoden 1992 uudistuksesta, jolloin maataloustuotteiden hintoja alennettiin kohti maailmanmarkkinahintoja ja alennusta kompensoitiin pinta-ala- ja eläintuilla.
Siten vanhoissa jäsenmaissa hehtaarituet ovat edelleen korkeammat kuin esimerkiksi Suomessa.
Korkeimpia hehtaaritukia ei voi nykyaikana Niemen mukaan enää perustella millään.
Jos maatalouspolitiikkaan tehtäisiin iso remontti, suurimmat leikkaukset osuisivat niihin. Tällöin Suomeen leikkausten vaikutus olisi pienempi.
20 prosentin leikkaus maatalousbudjettiin ajaisi viljelijät Euroopassa barrikadeille.
Niemi ei usko, että mahdollinen budjettileikkaus vielä pakottaisi uudistamaan EU:n maatalouspolitiikkaa kunnolla.
Uudistukseen tarvittaisiin poliittista tahtoa ja ratkaisuja.
Komission alkuvuodesta julkaiseman ruokavision perusteella EU:ssa ei olla valmiita isoihin muutoksiin. ”Visio on ympäripyöreä toiveiden tynnyri”, Niemi toteaa.
Ukrainan mahdollinen EU-jäsenyys olisi tilanne, jossa maataloustukien perusteet olisi pakko miettiä uusiksi, Niemi arvioi.
”Visiossa ei näy valmistautuminen Ukrainan jäsenyyteen.”
Jos budjettia täytyy nyt leikata, eikä isompaan uudistamiseen olla valmiita, ovat tasaleikkaukset vähän kaikesta todennäköisiä.
Niemi muistuttaa, että 20 prosentin leikkaus maatalousbudjettiin ajaisi viljelijät Euroopassa barrikadeille.
Viljelijöiden poliittinen painoarvo on Euroopassa edelleen vahva.
Ensimmäinen tuottajajärjestöjen mielenosoitus oli jo tiistaina Brysselissä.
”Visiossa ei näy valmistautuminen Ukrainan jäsenyyteen.”
Tarkempaa tietoa EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä ja yhteisen maatalouspolitiikan seuraavasta uudistuksesta saadaan kesällä, kun komissio julkaisee niistä viralliset ehdotuksensa.
Jos komission cap-suunnitelma julkaistaan jo heinäkuussa, kertoo se nopeasta valmistumisesta, Niemi toteaa.
Siitä voi päätellä, että uudistus ei sisällä suurta muutosta nykyiseen.
”Isompaa uudistusta valmisteltaisiin pidempään.”
- Osaston luetuimmat
