
Tuotantokustannusten laskeminen auttaa arvioimaan, millaista sadon määrää tai tuottoa hehtaarilta tarvitaan ylläpitämään viljelyn kannattavuus, ja toisaalta, mitkä ovat ne kustannuserät, jotka vaikuttavat eniten tilan taloudelliseen tulokseen ja voidaanko niitä korjata.
Kasvinviljelyn tuotantokustannukset muodostuvat niin sanotuista muuttuvista kuluista, joita ovat kylvösiemen, lannoitus, kasvinsuojelu ja muut kulut, kuten polttoöljy.
Tämän lisäksi lasketaan työkustannukset, joihin kuuluvat oma työpanos ja ostotyövoima, sekä kiinteät kulut, joita ovat tuotantoon sidottujen koneiden, rakennusten ja pellon pääomakulut.
Kasvinviljelyn tuotantokustannuksista noin puolet muodostuu kiinteistä kuluista eli koneiden, rakennusten ja pellon pääomakuluista. Tuotantopanosten käytöstä johtuvat kulut ovat lannoitehintojen nousun myötä runsas kolmannes kaikista kuluista.
Kustannuksia tarkastellessa ei kannata keskittyä pelkästään muuttuvien kustannusten kuten lannoitekulujen tarkasteluun.
Kustannuksia tarkastellessa ei kannata keskittyä pelkästään muuttuvien kustannusten kuten lannoitekulujen tarkasteluun, vaikka erilaisten lannoiteratkaisujen ja energiansäästövaihtoehtojen kartoittaminen onkin tärkeää.
Myös muut viljelyn kustannukset kannattaa ottaa suurennuslasin alle. ProAgria Lohkotietopankin tulosten mukaan kannattavuudeltaan parhaan neljänneksen tuloksen taustalla vaikuttivat keskiarvosatoja paremman sadon määrän lisäksi muita pienemmät konekustannukset.
Viljelypinta-alaan nähden liian suuri tai arvokas konekapasiteetti heikentää merkittävästi kannattavuutta, jos koneita ei pystytä käyttämään oman tilan viljelyn lisäksi esimerkiksi koneurakointiin, tai jos ei ole mahdollisuutta koneiden yhteishankintaan.
Konekapasiteetin oikea mitoitus onkin yksi tärkeimmistä tekijöistä kannattavaan tulokseen pääsemiseksi.
Kirjoittaja on kehityspäällikkö ProAgria Keskusten Liitossa.