
MTK Keski-Pohjanmaan tuore toiminnanjohtaja Niko Hyppönen esittelee itsensä usein pienen maitotilan isona poikana.
32-vuotias Hyppönen on kotoisin Kälviältä tai ”Käläviältä”, kuten se hänen kotimurteellaan oikeaoppisesti ilmaistaan.
Hän suoritti kaksoistutkintona lukion ja maatalouden ammattiopinnot Kannuksessa.
”Mullikouluun menoa vähän kyseenalaistettiin, olihan mulla hyvä keskiarvo. Se oli sitä perinteistä ajattelua. Onneksi pidin pääni – maatalous tarvitsee hyviä tekijöitä, myös niitä hyviä arvosanoja”, Hyppönen sanoo.

Välivuotena Hyppönen lähti tekemään lomitustöitä, jotka vangitsivat lopulta niin, että agrologiopinnot Seinäjoen ammattikorkeakoulussa vierähtivät monimuotoisesti työn ohessa.
Erikoistumisharjoittelussaan johtavana lomittajana Toholammilla Hyppönen syttyi erityisesti maatalousyrittäjien hyvinvoinnin teemaan, josta on tullut hänelle edunvalvonnan avainasia.
”Huomasin, kuinka tärkeää on, että maatalousyrittäjät jaksavat. Perheen, työn ja levon yhteensovittaminen pitää olla mahdollista myös maatilalla.”

Omiin perhekuvioihinsa Hyppönen viittaa lämpimästi. Hän tapasi Esterin seurakunta-aktiivisuuden kautta. Ystävyys syveni rakkaudeksi, vuonna 2018 pariskunta kihlautui ja seuraavana vuonna vietettiin häitä. Nykyään perheessä on jo kolme lasta.
Perhe tuo Hyppösen elämään merkityksen ja työlle tarkoituksen.
”Ajattelen, ettei täällä eletä itseä varten vaan meillä on jokin suurempi tarkoitus. Yksi sen näkyvimpiä muotoja on ehdottomasti meidän lähimmäiset ja oma perhe.”
Uutta pestiään MTK Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtajana Hyppönen odottaa mielenkiinnolla. Hän on toiminut liitossa eri työtehtävissä vuodesta 2021, ja ehti välissä valmistua agronomiksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan maatalousekonomia.
Hyppönen korostaa erityisesti tuottajien järjestäytymisen ja avoimen tiedon merkitystä alan kehityksessä sekä nuorten yrittäjien roolia koko maaseudun tulevaisuudelle.
Hyppösen mielestä tuottajien kaupallinen järjestäytyminen ja tuotannon yhdessä suunnittelu ovat avainasemassa.
”Tulevaisuudessa on välttämätöntä tuottaa sitä, mitä markkinoilla tarvitaan ja hakea sieltä kasvua. Sopimustuotanto ja vientiin panostaminen ovat asioita, joita ilman Suomen maatalous ei pärjää”, hän linjaa.
Suomessa valtio ylläpitää verovaroin huippuluokan avointa dataa alkutuotannosta, mutta ketjun seuraavissa vaiheissa tieto muuttuu liikesalaisuuksiksi.
Ruokaketjun läpinäkyvyys on toiminnanjohtajan mukaan otettava seuraavaksi kehitysaskeleeksi.
”Suomessa valtio ylläpitää verovaroin huippuluokan avointa dataa alkutuotannosta, mutta ketjun seuraavissa vaiheissa tieto muuttuu liikesalaisuuksiksi.”
Merkittäväksi epäoikeudenmukaisuudeksi Hyppönen nostaa sen, ettei kovimman työn, riskien ja pääomien haltijoille – viljelijöille – ohjaudu suhteessa heidän tekemäänsä työhön kohtuullinen palkkio.
”Olemme päätyneet halvan ruoan kulttuuriin, jossa kohtuullinen hinta usein unohtuu. Ruoka ei saa olla kallista, mutta joka hetki kaikilla ei voi olla kaikkea.”

Nuoret maatalousyrittäjät ovat Hyppösen mukaan koko alan elinehto. Hän peräänkuuluttaa maatalouspolitiikkaan hienosäätöä, jonka avulla investointeja voitaisiin jakaa pidemmälle ajalle. Nykyisin tukipolitiikka ohjaa investointeja aloittajan aivan alkuvuosiin.
”Rahoituksen kulmakivenä on hyvä maksuvalmius eli kassavirta. Hyvän maksuvalmiuden rakentaminen nuorelle maatalousyrittäjälle pitäisi olla maatalouspolitiikan tavoite.”
Kun kaikki investoinnit niputetaan lyhyelle ajanjaksolle, tuhoaa se yrityksen maksuvalmiuden, Hyppönen sanoo. Lisäksi nuoren viljelijän pinta-alatuet leikkaantuvat viidentenä vuonna, mikä saattaa tehdä yllättävän loven kassavirtaan.

Hyppönen nostaa toimivat lomituspalvelut ratkaisevan tärkeiksi perhe-elämälle, tilalta irtaantumiselle ja ylipäätään sille, että nuoret maatalousyrittäjät uskaltavat perustaa perheen.
Hyppöselle lomituspalveluiden merkitys on henkilökohtainen. Hän muistelee lämmöllä jo edesmennyttä Hilkka-lomittajaa, jonka tilalle tulo mahdollisti muun muassa kesäisen Visulahden reissun.
”Minulla on mielettömän hyvät muistot lapsuudesta, kun Hilkka tuli lomittamaan. Hän toi tullessaan Lauantai-karkkipussit meille lapsille.”
Olette Suomen ruokaturvan ja maaseudun selkäranka. Kantakaa vastuunne ylpeydellä.
Keski-Pohjanmaan vahvuuksiksi toiminnanjohtaja nostaa monipuolisen tuotannon – perunan, maidon, lihan ja pienet erikoiskasvit. Keski-Pohjanmaalla on paljon eloperäisiä maita. Ennallistamisesta käyty keskustelu saa hänet toivomaan paikallisten vaikutusten ja kustannusten tunnustamista.
”Alueellisen ruoantuotannon jatkuvuus ja tehdyt investoinnit pitää ottaa huomioon, kun päätöksiä tehdään.”
Hyppönen huomauttaa myös, että ympäristöpolitiikkaa ohjaavat laskentamallit vääristävät usein kuvaa Keski-Pohjanmaasta.
”Isolta näyttävät maatalouden päästölukumme kertovat ennemminkin koko maan ruokatarpeen tyydyttämisestä kuin oman alueen kulutuksesta. Olemme muuta Suomea ruokkiva alue, ’kokoamme suurempi’.”
Lopuksi Hyppönen haluaa lähettää viljelijöille kannustavan viestin.
”Olette Suomen ruokaturvan ja maaseudun selkäranka. Kantakaa vastuunne ylpeydellä. Yhdessä kantaminen tekee matkasta helpomman.”
MTK Keski-Pohjanmaan uusi toiminnanjohtaja
Toiminut liitossa maaseutunuorten asiamiehenä ja kenttäpäällikkönä sekä sijaistanut toiminnanjohtajaa
Kotoisin Kokkolan Kälviältä, asuu Vetelissä
32-vuotias
Koulutukseltaan agronomi, pääaineena maatalousekonomia
Perheeseen kuuluu Ester-vaimo, 4-vuotias Eevi, 3-vuotias Onni sekä 1-vuotias Väinö.