• Hyppöset asuvat Ester-vaimon kotitilalla, jossa viljellään rehukasveja pienellä alalla ja harjoitetaan metsätaloutta. Niko Hyppösen kotitilalla Kälviällä sukupolvenvaihdosta mietitään parhaillaan.
    Hyppöset asuvat Ester-vaimon kotitilalla, jossa viljellään rehukasveja pienellä alalla ja harjoitetaan metsätaloutta. Niko Hyppösen kotitilalla Kälviällä sukupolvenvaihdosta mietitään parhaillaan. Kuva: Päivi Karjalainen

    Pienen maitotilan iso poika haluaa nostaa nuoria ja puhua maatalousyrittäjän jaksamisesta

    Maatilalta ponnistanut Niko Hyppönen haluaa uudessa pestissään MTK Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtajana nostaa erityisesti maatalousyrittäjien hyvinvoinnin ja nuoret tuottajat keskiöön.
    Tilaajalle
    Maatalous|Maatalouspolitiikka
    8.4.202604:00
    Piia Lehojärvi
    Kälviä

    MTK Keski-Pohjanmaan tuore toiminnanjohtaja Niko Hyppönen esittelee itsensä usein pienen maitotilan isona poikana.

    32-vuotias Hyppönen on kotoisin Kälviältä tai ”Käläviältä”, kuten se hänen kotimurteellaan oikeaoppisesti ilmaistaan.

    Hän suoritti kaksoistutkintona lukion ja maatalouden ammattiopinnot Kannuksessa.

    ”Mullikouluun menoa vähän kyseenalaistettiin, olihan mulla hyvä keskiarvo. Se oli sitä perinteistä ajattelua. Onneksi pidin pääni – maatalous tarvitsee hyviä tekijöitä, myös niitä hyviä arvosanoja”, Hyppönen sanoo.

    Niko Hyppönen asuu perheineen Vetelin kirkon kupeessa. Kristinusko tuo Hyppöselle turvaa elämään.
    Niko Hyppönen asuu perheineen Vetelin kirkon kupeessa. Kristinusko tuo Hyppöselle turvaa elämään. Kuva: Päivi Karjalainen

    Välivuotena Hyppönen lähti tekemään lomitustöitä, jotka vangitsivat lopulta niin, että agrologiopinnot Seinäjoen ammattikorkeakoulussa vierähtivät monimuotoisesti työn ohessa.

    Erikoistumisharjoittelussaan johtavana lomittajana Toholammilla Hyppönen syttyi erityisesti maatalousyrittäjien hyvinvoinnin teemaan, josta on tullut hänelle edunvalvonnan avainasia.

    ”Huomasin, kuinka tärkeää on, että maatalousyrittäjät jaksavat. Perheen, työn ja levon yhteensovittaminen pitää olla mahdollista myös maatilalla.”

    Kuvassa Ester Hyppönen ja 4-vuotias Eevi. Vaunuissa vuoden ja kolmen kuukauden ikäinen Väinö. Niko Hyppönen heittää 3-vuotiasta Onnia ilmaan.
    Kuvassa Ester Hyppönen ja 4-vuotias Eevi. Vaunuissa vuoden ja kolmen kuukauden ikäinen Väinö. Niko Hyppönen heittää 3-vuotiasta Onnia ilmaan. Kuva: Päivi Karjalainen

    Omiin perhekuvioihinsa Hyppönen viittaa lämpimästi. Hän tapasi Esterin seurakunta-aktiivisuuden kautta. Ystävyys syveni rakkaudeksi, vuonna 2018 pariskunta kihlautui ja seuraavana vuonna vietettiin häitä. Nykyään perheessä on jo kolme lasta.

    Perhe tuo Hyppösen elämään merkityksen ja työlle tarkoituksen.

    ”Ajattelen, ettei täällä eletä itseä varten vaan meillä on jokin suurempi tarkoitus. Yksi sen näkyvimpiä muotoja on ehdottomasti meidän lähimmäiset ja oma perhe.”

    Perhe tuo elämään merkityksen, sanoo Niko Hyppönen.
    Perhe tuo elämään merkityksen, sanoo Niko Hyppönen. Kuva: Päivi Karjalainen

    Uutta pestiään MTK Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtajana Hyppönen odottaa mielenkiinnolla. Hän on toiminut liitossa eri työtehtävissä vuodesta 2021, ja ehti välissä valmistua agronomiksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan maatalousekonomia.

    Hyppönen korostaa erityisesti tuottajien järjestäytymisen ja avoimen tiedon merkitystä alan kehityksessä sekä nuorten yrittäjien roolia koko maaseudun tulevaisuudelle.

    Hyppösen mielestä tuottajien kaupallinen järjestäytyminen ja tuotannon yhdessä suunnittelu ovat avainasemassa.

    ”Tulevaisuudessa on välttämätöntä tuottaa sitä, mitä markkinoilla tarvitaan ja hakea sieltä kasvua. Sopimustuotanto ja vientiin panostaminen ovat asioita, joita ilman Suomen maatalous ei pärjää”, hän linjaa.

    Suomessa valtio ylläpitää verovaroin huippuluokan avointa dataa alkutuotannosta, mutta ketjun seuraavissa vaiheissa tieto muuttuu liikesalaisuuksiksi.

    Niko Hyppönen

    Ruokaketjun läpinäkyvyys on toiminnanjohtajan mukaan otettava seuraavaksi kehitysaskeleeksi.

    ”Suomessa valtio ylläpitää verovaroin huippuluokan avointa dataa alkutuotannosta, mutta ketjun seuraavissa vaiheissa tieto muuttuu liikesalaisuuksiksi.”

    Merkittäväksi epäoikeudenmukaisuudeksi Hyppönen nostaa sen, ettei kovimman työn, riskien ja pääomien haltijoille – viljelijöille – ohjaudu suhteessa heidän tekemäänsä työhön kohtuullinen palkkio.

    ”Olemme päätyneet halvan ruoan kulttuuriin, jossa kohtuullinen hinta usein unohtuu. Ruoka ei saa olla kallista, mutta joka hetki kaikilla ei voi olla kaikkea.”

    Ruoka ei saa olla kallista, mutta pitääkö kaikilla olla aina varaa kaikkeen, kysyy Hyppönen. Hän ei itsekään pysty aina ostamaan kallista nautaa vaan välillä arkiruokaa tehdään edullisemmista raaka-aineista.
    Ruoka ei saa olla kallista, mutta pitääkö kaikilla olla aina varaa kaikkeen, kysyy Hyppönen. Hän ei itsekään pysty aina ostamaan kallista nautaa vaan välillä arkiruokaa tehdään edullisemmista raaka-aineista. Kuva: Päivi Karjalainen

    Nuoret maatalousyrittäjät ovat Hyppösen mukaan koko alan elinehto. Hän peräänkuuluttaa maatalouspolitiikkaan hienosäätöä, jonka avulla investointeja voitaisiin jakaa pidemmälle ajalle. Nykyisin tukipolitiikka ohjaa investointeja aloittajan aivan alkuvuosiin.

    ”Rahoituksen kulmakivenä on hyvä maksuvalmius eli kassavirta. Hyvän maksuvalmiuden rakentaminen nuorelle maatalousyrittäjälle pitäisi olla maatalouspolitiikan tavoite.”

    Kun kaikki investoinnit niputetaan lyhyelle ajanjaksolle, tuhoaa se yrityksen maksuvalmiuden, Hyppönen sanoo. Lisäksi nuoren viljelijän pinta-alatuet leikkaantuvat viidentenä vuonna, mikä saattaa tehdä yllättävän loven kassavirtaan.

    Niko Hyppönen muistelee tätä Visulahden reissua lämmöllä. Lypsykarjatilalta päästiin matkaan, kun luottolomittaja tuli tilalle ja vanhemmat pääsivät irrottautumaan töistään.
    Niko Hyppönen muistelee tätä Visulahden reissua lämmöllä. Lypsykarjatilalta päästiin matkaan, kun luottolomittaja tuli tilalle ja vanhemmat pääsivät irrottautumaan töistään. Kuva: Niko Hyppösen kotialbumi

    Hyppönen nostaa toimivat lomituspalvelut ratkaisevan tärkeiksi perhe-elämälle, tilalta irtaantumiselle ja ylipäätään sille, että nuoret maatalousyrittäjät uskaltavat perustaa perheen.

    Hyppöselle lomituspalveluiden merkitys on henkilökohtainen. Hän muistelee lämmöllä jo edesmennyttä Hilkka-lomittajaa, jonka tilalle tulo mahdollisti muun muassa kesäisen Visulahden reissun.

    ”Minulla on mielettömän hyvät muistot lapsuudesta, kun Hilkka tuli lomittamaan. Hän toi tullessaan Lauantai-karkkipussit meille lapsille.”

    Olette Suomen ruokaturvan ja maaseudun selkäranka. Kantakaa vastuunne ylpeydellä.

    Niko Hyppönen

    Keski-Pohjanmaan vahvuuksiksi toiminnanjohtaja nostaa monipuolisen tuotannon – perunan, maidon, lihan ja pienet erikoiskasvit. Keski-Pohjanmaalla on paljon eloperäisiä maita. Ennallistamisesta käyty keskustelu saa hänet toivomaan paikallisten vaikutusten ja kustannusten tunnustamista.

    ”Alueellisen ruoantuotannon jatkuvuus ja tehdyt investoinnit pitää ottaa huomioon, kun päätöksiä tehdään.”

    Hyppönen huomauttaa myös, että ympäristöpolitiikkaa ohjaavat laskentamallit vääristävät usein kuvaa Keski-Pohjanmaasta.

    ”Isolta näyttävät maatalouden päästölukumme kertovat ennemminkin koko maan ruokatarpeen tyydyttämisestä kuin oman alueen kulutuksesta. Olemme muuta Suomea ruokkiva alue, ’kokoamme suurempi’.”

    Lopuksi Hyppönen haluaa lähettää viljelijöille kannustavan viestin.

    ”Olette Suomen ruokaturvan ja maaseudun selkäranka. Kantakaa vastuunne ylpeydellä. Yhdessä kantaminen tekee matkasta helpomman.”

    Niko Hyppönen

    MTK Keski-Pohjanmaan uusi toiminnanjohtaja

    Toiminut liitossa maaseutunuorten asiamiehenä ja kenttäpäällikkönä sekä sijaistanut toiminnanjohtajaa

    Kotoisin Kokkolan Kälviältä, asuu Vetelissä

    32-vuotias

    Koulutukseltaan agronomi, pääaineena maatalousekonomia

    Perheeseen kuuluu Ester-vaimo, 4-vuotias Eevi, 3-vuotias Onni sekä 1-vuotias Väinö.

    Artikkelin aiheet
    Niko Hyppönen
    MTK Keski-Pohjanmaa
    maatalous
    maatalousyrittäjä
    nuoret tuottajat
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Maanomistajat ovat mahdollisuutena hiilensidonnassa, mutta eivät osapuolena keskustelussa

  • Saksasta alkaneet traktorimielenosoitukset ovat laajentuneet myös muihin maihin. Ranskan tiesuluilla on näkynyt lähinnä isoja traktoreita, mikä johtuu siitä, että pääosa protesteihin osallistuvista tuottajista edustaa ison tilakoon tuottajia. Maataloustuotannon vaikeudet ovat pahiten osuneet suurempiin tuottajiin. LEHTIKUVA / AFP

    Koneviesti | Miksi traktorit tulivat Ranskan teille? Näistä syistä maatalousyrittäjät ovat lähteneet barrikadeille Euroopassa

  • Ruokavirasto aloittaa tukien ja palkkioiden maksut joulukuussa, ja ensimmäisessä maksuerässä maksetaan noin 95 % näistä tuista. Kuvituskuva.

    Koneviesti | EU-viljelijätukien tukitasoja ja ehtoja vahvistettu hakuvuodelle 2023 – tukitasoihin pudotuksia