
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on laiminlyönyt velvollisuutensa käsitellä kolmea kasvinsuojeluaineiden lupahakemusasiaa säädetyssä määräajassa. Menettely on ollut perustus- ja hallintolakien vaatimusten vastaista.
Näin toteaa apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin viime joulukuussa antamassaan ratkaisussa kanteluun, jonka Kasvinsuojeluteollisuus ry teki toukokuussa 2024.
Kasvinsuojeluteollisuuden mukaan myöhästymiset päälupahakemusten käsittelyssä ovat olleet jopa yli kolme vuotta, mikä on aiheuttanut toimijoille tuottajista maahantuojiin monenlaista haittaa. Kantelun mukana oli MTK:n, SLC:n, Kauppapuutarhaliiton sekä Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtajien lausuma.
Kantelu koski viittä kasvinsuojeluainetta, jotka ratkaisussa on nimetty A, B, C, D ja E. Sakslin ei käsitellyt A:ta, koska lupakäsittely oli viivästynyt hakijasta johtuneista syistä. C:n osalta kantelu oli puutteellinen.
”Kantelun käsittelyn kannalta on tarvittu yksittäisiä esimerkkejä, joiden avulla ongelmaa havainnollistetaan. Kantelussa esimerkkituotteet on nimetty A-E”, kertoo asiamies Andreas Heikkilä Kasvinsuojeluteollisuus ry:stä.
”Lupakäsittelyn viivästykset ja varsinkin niiden takana olevat syyt, kuten resurssien vähyys ja runsas sääntely, kohdistuvat suureen osaan lupahakemuksista”, Heikkilä jatkaa.
Hänen mukaansa esimerkiksi poikkeusluvat tulevat ajallaan, mutta varsinaiset pääluvat, jotka perustuvat vyöhykearviointiin tai vastavuoroiseen tunnustamiseen, kohtaavat edellä mainitut ongelmat.
”On kymmeniä tuotteita, joiden hakemusten käsittelyn viivästyminen voidaan mitata vuosissa.”
Tukes tunnistaa velvollisuutensa käsitellä asiat määräajoissa, pahoittelee viivästyksiä ja ymmärtää tilanteen aiheuttaman huolen elinkeinoelämälle ja muille toimijoille.
Tukes myöntää liian pitkät käsittelyajat.
"Tukes tunnistaa velvollisuutensa käsitellä asiat määräajoissa, pahoittelee viivästyksiä ja ymmärtää tilanteen aiheuttaman huolen elinkeinoelämälle ja muille toimijoille", todetaan viraston viime joulukuun 22. päivä julkaistussa tiedotteessa.
Virasto kertoo lisäksi jatkavansa vuoropuhelua sidosryhmien kanssa, kehittävänsä työn organisointia ja selvittävänsä keinoja lupakäsittelyn nopeuttamiseksi.
Myös teollisuuden puolelta alleviivataan yhteistyön tärkeyttä asiassa, Heikkilä sanoo.
Apulaisoikeusasiamies on pyytänyt maa- ja metsätalousministeriöltä selvityksen 31.3.2026 mennessä.
Apulaisoikeusasiamiehelle antamassaan selvityksessä Tukes toteaa muun muassa, että lisääntyneistä ja laajentuneista lupavalmistelun tehtävistä huolimatta lupavalmisteluun käytettävät resurssit ovat niukentuneet.
Sakslinin mukaan lupakäsittelyiden viiveisiin vaikuttavat monet syyt, eikä niiden ratkaisemiseksi ole löydettävissä yhtä keinoa. Syyt liittyvät suurelta osin riittävien taloudellisten resurssien varaamiseen.
Apulaisoikeusasiamies onkin pyytänyt maa- ja metsätalousministeriöltä selvityksen 31.3.2026 mennessä siitä, mihin ministeriön toimiin kasvinsuojeluaineiden lupakäsittelyssä havaitut viivästykset antavat aihetta.
Ratkaisussa todetaan, että apulaisoikeusasiamies seuraa asiaa laillisuusvalvonnassaan. Se on toimintaa, jolla varmistetaan, että viranomaiset noudattavat lakeja, säädöksiä ja hyvää hallintotapaa,
Apulaisoikeusasiamiehelle antamassaan selvityksessä Tukes toteaa myös, että suurimmat valmisteiden saatavuuteen liittyvät haasteet kohdistuvat pienialaiseen suomalaiseen erikoiskasviviljelyyn. Tämän vuoksi teollisuus ei ole katsonut taloudellisesti kannattavaksi hakea lupaa valmisteiden markkinoille saattamiseksi Suomessa.
Tukes toteaa myös, että hakemusaineistot ovat usein puutteellisia ja huonolaatuisia, mikä hidastaa hakemusten käsittelyä.
Uutiseen lisätty Andreas Heikkilän kommentit 12.1.2026 klo 14.37