Viljoille ei ole huippuhintoja näköpiirissä, sään kehitys pitää kuitenkin markkinoita varpaillaan

Viljojen pörssihinnat ovat nyt selvästi viime syksyä matalammat, mutta toukokuun alimmista lukemista on tultu kesän mittaan ylös.

Maanantaina Euronext-viljapörssissä vehnän syyskuun noteeraus oli noin 240 euroa tonnilta. Ensi keväälle futuurit olivat hieman yli 250 euroa.

Rehuviljoille suuntaa antavan maissin futuurit liikkuvat noin 230 eurossa.

Rapsin marraskuun futuuri oli maanantaina noin 470 euroa. Kevään rapsifutuurit liikkuivat reilussa 480 eurossa.

Heinäkuussa Ukrainan viljanviennin turvanneen Mustanmeren vientisopimuksen päättyminen ei juurikaan nostanut hintoja. Markkinat olivat jo etukäteen ennakoineet sopimuksen päättymismahdollisuuden hintoihin.

Sen sijaan Venäjän tekemiä pommituksia Ukrainan satamiin ei oltu ennakoitu ja ne nostivat hetken ajan tuntuvasti hintoja.

Uutiset Yhdysvaltojen suotuisista säistä söivät heinä–elokuun vaihteessa hintanousua pois.

Hinnat ovat kesällä olleet korkeammat kuin mihin ne toukokuussa alimmillaan laskivat. Keväällä sato-odotukset olivat maailmalla korkeat, mutta kesän sää on monilla alueilla tuonut niihin epävarmuutta etenkin kuivuuden takia.

Euroopassa sateet hidastavat nyt sadonkorjuuta ja voivat heikentää laatua.

Nähtäväksi jää onko Ukrainan Mustallamerellä tekemillä vastaiskuilla vaikutusta Venäjän vientitoimintaan.

Hinnoissa ollaan kaukana kevään 2022 huipusta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti keväällä 2022 viljojen hintoja yli 400 euron ja öljykasvien hinnat kävivät ajoittain tuhannessa eurossa.

Hinnat lähtivät laskuun, kun Ukrainan viljanvienti pääsi jatkumaan merireitillä kesällä 2022 ja muun maailman sato oli hyvä. Viime vuonna muun muassa Australiassa ja Venäjällä korjattiin erittäin suuria satoja.

Tänä vuonna sota Ukrainassa on heijastunut viime vuotta vähemmän viljamarkkinoihin. Uutiset Ukrainasta heiluttavat hintoja, mutta paluuta kevään 2022 hintoihin ei ole näköpiirissä, vaikka ukrainalaista viljaa ei Mustanmeren kautta kulje.

Suurempi hintanousu vaatisi maailman satoennusteiden merkittävää pienenemistä. Tällä hetkellä ennusteet povaavat viljaa maailmalla riittävän kysyntään nähden.

Hinnat voivat kuitenkin jäädä pidemmäksi aikaa korkeammiksi kuin ennen Venäjän hyökkäystä. Tuotanto Ukrainassa vähenee todennäköisesti entisestään. Kun vienti Ukrainasta on vaikeaa ja kallista, laskevat tuottajahinnat maassa ja silloin viljelijät vähentävät siellä tuotantoaan.

Kun yhdessä tärkeässä viljamaassa tuotanto pienenee, kasvaa muiden maiden merkitys ja mahdolliset satotappiot niissä heijastuvat herkemmin markkinahintoihin.

Maailmalle odotetaan ennätyssatoa. Myös kulutus kasvaa ennätyssuureksi.

Kansainvälinen viljaneuvosto IGC povasi heinäkuun lopussa julkaisemassaan raportissa maailman kokonaisviljasadon olevan kaudella 2023/2024 ennätyssuuri 2297 miljoonaa tonnia. IGC ennustaa kulutuksen ylittävän tuotannon ja kulutus olisi 2306 miljoonaa tonnia.

IGC ennustaa maailman vehnäsadoksi 784 miljoonaa tonnia ja kulutukseksi 804 miljoonaa tonnia. Vehnävarastot menisivät silloin pienimmiksi vuosiin.

Maailman ohravarastojen IGC ennustaa kuluvan pienimmiksi kolmeen vuosikymmeneen.

Maissilla tuotanto ylittää kulutuksen ja varastot hieman kasvavat. Tuotanto on 1220 miljoonaa tonnia ja kulutus 1205 miljoonaa tonnia.

Brasilian suuren sadon myötä soijan tuotanto on kulutusta suurempi. Maailman soijasadoksi IGC ennustaa ennätysmäistä 400 miljoonaa tonnia. Kulutus olisi 388 miljoonaa tonnia.

Yhdysvaltojen maatalousministeriön Usdan tuorein maailman satoennuste on julkaistu heinäkuun puolivälissä. Siinä viljan kokonaistuotannon arvioidaan olevan suurempi kuin kulutus. Vehnällä Usdakin ennustaa kulutuksen ylittävän tuotantomäärän.

Usdan arvion mukaan Ukrainassa vehnän tuotanto on puolittunut sodan aikana. Vuonna 2021 Ukrainan vehnäsato oli 33 miljoonaa tonnia. Tälle vuodelle ennustetaan 17,5 miljoonaa tonnia.

Venäjällä vehnäsato vuonna 2021 oli 75 miljoonaa tonnia ja kuluvan vuoden ennuste on 85 miljoonaa tonnia.

Elokuun raporttinsa Usda julkaisee tämän viikon perjantaina.

Heinäkuun alussa myös YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö Fao ennusti maailman kokonaisviljasadon rikkovan aiemmat ennätykset. Fao ennusti kulutuksen jäävän aavistuksen tuotantoa pienemmäksi.

Paljon vielä riippuu siitä, miten sää lopulta kohtelee Yhdysvaltojen, Kanadan ja Euroopan viljelyksiä.

Kotimaassa virallisia satoennusteita ei ole vielä annettu, mutta esimerkiksi ProAgrian ja MTK:n asiantuntijat ovat julkisuudessa puhuneet sadon jäävän alkukesän kuivuuden takia 20–25 prosenttia keskimääräistä pienemmäksi.

Yhtenä arviona on pidetty noin 2,7 miljardin kilon viljasatoa. Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) viljataseiden mukaan kuivuusvuonna 2021 kotimaan viljasato oli noin 2,6 miljardia kiloa ja sitä edellisenä kuivana kesänä 2018 sato oli 2,7 miljardia kiloa.

Keskimääräinen sato olisi noin 3,5 miljardia kiloa ja kotimaassa viljaa kuluu vuodessa alle kolme miljardia kiloa.

Vyrin taseen mukaan viime vuodelta varastoissa on viljaa edelleen lähes miljardi kiloa. Varastoiden kanssa keskimääräistä pienempi sato riittänee siten hyvin ensi kesään saakka.

Kevätviljoja kylvettiin tänä vuonna kotimaassa vähemmän kuin viime vuonna, mutta syysvilja-ala on viime kesää suurempi. Kokonaisvilja-ala ei merkittävästi eroa viime vuosista, vaikka kylvöt on tehty ennätyshintaisilla tuotantopanoksilla.

Ohran viljelyala on ollut pitkään laskussa ja sen kylvöala oli Luonnonvarakeskus Luken mukaan pienin sitten vuoden 1970. Yli 405000 hehtaarin alallaan ohra on silti edelleen kirkkaasti Suomen viljellyin vilja.

Luke julkaisee ensimmäisen satoennusteensa viikon päästä perjantaina.

Kotimaassa viljan hinnat vaihtelevat nyt ostajasta riippuen 200 euron molemmin puolin. Hinnat ovat siten noin 100 euroa vuodentakaista matalammat.

Viime vuonna elokuussa niin leipä- kuin rehuviljojen hinnat olivat yli 300 euroa. Ainoastaan rehuohran hinta jäi tuolloin muutaman euron alle 300 euron.

Korjuuolot voivat vaikuttaa vielä paljon satoon, sen laatuun ja viljelyn lopullisiin kustannuksiin. Tähkäidäntää on jo alkanut löytyä.