Joka kymmenes possu saa kyydin Etelä-Suomesta Pohjanmaalle, "hyvin ovat matkan kestäneet"
Porsaiden kuljetukset ovat kasvaneet parissa vuodessa kolmanneksen, noin 200 000 eläimeen viime vuonna. Kuljetusten ei odoteta lisääntyvän tänä vuonna.
Pohjalaiselle tilalle tuotiin perjantaina 600 porsasta Varsinais-Suomesta. Ketjun alkupäästä ei kerrota kuluttajapakkauksissa, mutta sitäkin mietittiin. Kuva: Timo AaltoIso puoliperävaunu pyrähtää perjantaina nurmolaisen Manuporkin sikalan pihaan. Kuormassa on 600 possua, jotka tulivat Pohjanmaalle varsinaissuomalaisesta emakkosikalasta.
"Hyvin possut ovat matkan kestäneet. Muutokset rasittavat eläimiä, mutta sikojen hyvinvoinnissa se ei näy. Kuljetusautot ovat uusia ja nykyaikaisia", kertoo toimitusjohtaja Olli Autio Manuporkista.
Joka kymmenes porsas kulkee satoja kilometrejä rekan kyydissä elämänsä alkuvaiheessa, yleensä varsinaissuomalaisesta emakkosikalasta pohjalaiseen lihasikalaan.
Kuljetukset ovat parissa vuodessa kasvaneet lähes kolmanneksen, noin 200 000 porsaaseen viime vuonna. Arvio perustuu Luken julkaisemiin tietoihin.
Taustalla on useita syitä ja keskustelussa korostetaan tukieroja, mutta tuet ovat sittenkin aika pieni tekijä, sanoo suurta porsassikalaa Ruskolla Turun kupeessa pitävä Timo Heikkilä.
Historian peruja Varsinais-Suomessa on keskitytty porsastuotantoon, kun Pohjanmaalla on rakennettu lihasikaloita, Heikkilä toteaa.
Hän ei pidä 300 kilometrin kuljetusmatkaa liian pitkänä. Tanskasta viedään vuosittain 12 miljoonaa possua muualle Keski- ja Etelä-Eurooppaan.
Toimitusjohtaja Jari Leija A-Tuottajilta toteaa, että sianlihan tuotanto on tasapainossa. Porsaiden kuljetuksissa ei ole nähtävissä merkittävää kasvua tänä vuonna eikä lähivuosinakaan.
Tautiriskin takia on etu, että porsastilat ovat erillään lihasikaloista. Samaan pyritään sillä, että lihasikala saa aina porsaat samasta emakkosikalasta, Leija kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat