

Täsmäviljelymenetelmät yleistyvät tiloilla varsin verkkaisesti. Viidennes ympäristökorvausta tänä vuonna hakeneista tiloista soveltaa jotakin täsmäviljelymenetelmää. Tukihakemusten perusteella traktorin tai puimurin automaattiohjaus on käytössä joka kymmenennellä tilalla.
Suomalainen Maaseutu pyysi Ruokavirastolta tiedot kuluvan vuoden täsmäviljelymenetelmistä. Tukihaku umpeutui 9. kesäkuuta ja tiedot saatiin seuraavana aamuna.
Täsmäviljely tuli yhdeksi ympäristökorvauksen toimenpiteeksi menossa olevalla tukikaudella 2023.
Viljelijä voi valita viidestä täsmäviljelyn vaihtoehdosta, joista valtaosassa työn voi teettää myös urakoitsijalla, mutta automaattiohjaus pitää olla itsellä, jos valitsee sitä koskevan vaihtoehdon.
Ympäristökorvauksen täsmäviljelyvaihtoehdon rastitti tänä vuonna 6124 tilaa eli vajaa viidennes korvausta hakeneista 31186 tilasta. Suosituin vaihtoehto on oma automaattiohjaus, jollainen oli noin puolella täsmäviljelytiloista (3164 tilaa).
Kasvinsuojeluruiskun tai lannoitteenlevittimen lohkoautomatiikka on toiseksi suosituin vaihtoehto. Sitä käyttää 2194 tilaa tänä vuonna. Puimurin tai ajosilppurin satomittaus on käytössä 482 tilalla.

Traktorien ja työkoneiden automaattiohjaus on yleistynyt tasaisesti kuluvan tukikauden aikana. Vuoden 2023 jälkeen määrä on kasvanut yli tuhannella. Samaan aikaan muiden täsmäviljelytoimien määrät ovat pysyneet ennallaan tai supistuneet tilamäärän tahtiin.
Ruokaviraston luvut ovat suuntaa antavia, sillä moni tila käyttää useampaa kuin yhtä täsmäviljelymenetelmää. Automaattiohjauksen lisäksi käytössä voi olla puimurin satomittaus ja ruiskun sekä lannoitelevittimen lohkoautomatiikka. Lisäksi ympäristökorvauksen ulkopuolella on liki 10000 tilaa.
Täsmäviljelyä (precision agriculture) kuten satelliittipaikannusta alettiin käyttää Yhdysvalloissa 1980-luvulla ja Suomeen se saapui vuosikymmen myöhemmin.