Länsi-Belgiassa, lähellä Liègen kaupunkia nautoja kasvattava Manu Laruelle esittelee ylpeänä Belgian Blue -jalostuskarjaansa EU-maatalousministereille ja medialle.
”Belgian Blue on erittäin hyvä lihantuottaja. Se käyttää rehun tehokkaasti hyväkseen ja tuottaa ihmisten tarvitsemaa valkuaista kestävällä tavalla. Nauta on maailman tehokkain tehdas, joka jalostaa ilmakehästä hiilidioksidia sitoneesta nurmesta ruokaa”, Laruelle ylistää.
Ferme Laruelle -tilalla on 480 puhdasrotuista ja risteytettyä Belgian Blue -nautaa. Vuodessa syntyy 180 vasikkaa. Viljelyalaa on 105 hehtaaria, josta 50 hehtaaria on laidunta. Rehuomavaraisuus on 76 prosenttia.
Belgian sinisen lihantuotannon tehokkuus perustuu kaksoislihaksikkuutta aiheuttavaan geenivirheeseen. Erityisesti kaksoispakaralihakset tekevät sekä lehmistä että sonneista epänormaalin näköisiä.
Belgian sinisen lihaspitoisuus on erittäin korkea, parhaimmillaan 75 prosenttia, kun se muilla nautaroduilla jää 50–65 prosenttiin. Luiden osuus on pienempi kuin muilla roduilla. Sonnit saavuttavat 450 kilon teuraspainon keskimäärin 19 kuukauden ikäisinä.
Rodun rehunkäytön hyötysuhde on hyvä, sillä 4,5 kilolla rehua saadaan yksi kilo lihaa. Päiväkasvu on keskimäärin 1,4 kiloa. Belgian sinisen lihan hiilijalanjäljeksi rodun jalostajat kertovat 21 hiilidioksidiekvivalenttikiloa yhtä lihakiloa kohden, kun se muilla roduilla on 18,5–27,7 kiloa. Neljä viidesosaa Belgian naudoista on sinistä alkuperää.
”Olemme toki varautuneet siihen, että puhdasrotuisten belgian sinisten kasvatus saatetaan jossain vaiheessa kieltää.” Simon Noppen
Manu Laruelle myy siitoseläimiä ja lihaa. Lihaa myydään lihalajitelmina tilalta suoraan kuluttajille, neljään lähellä sijaitsevaan ruokakauppaan ja osittain lihantuottajien osuuskuntaan.
Tilalla on myös vuokrattavia mökkejä ja se ottaa mielellään vastaan koululais- ja muitakin ryhmiä.
”On tärkeää, että ihmiset näkevät eläimiä laitumella. Se kuuluu maaseutumaisemaan. Järjestämme myös avointen ovien päiviä, jotta asiakkaat pääsevät näkemään, että eläimet voivat hyvin ja voimme kertoa heille, kuinka lihaa tuotetaan.”
Myös nautoja kasvattava naapuritilan viljelijä käy välillä kertomassa, että hän saa kaikkein parhaimman tuntipalkan siitä, kun järjestää päiväkoti- ja koululaisryhmille ohjattuja maatilapäiviä. Korvaus yhdeltä päivältä on noin 350 euroa.
”Keisarinleikkaus vie 25 minuuttia ja maksaa 120 euroa.”
Belgialaisten naudanlihantuottajien pitääkin olla hyviä tarinankertojia, sillä belgian sinisten elämä alkaa normaalista poikkeavalla tavalla. Kaikki puhdasrotuiset belgian siniset saatetaan maailmaan keisarinleikkauksella. Maitorodun kanssa risteytettyjen lehmien vasikoista 95 prosenttia syntyy keisarinleikkauksella.
Jalostusyhtiö Awe Groupe’n johtaja Simon Noppen perustelee asiaa eläinten terveydellä.
”Leikkaamalla synnytys tapahtuu turvallisesti sekä vasikan että emän kannalta. Keisarinleikkaus vie vain 25 minuuttia ja maksaa viljelijälle 120 euroa. Kahden viikon päästä vasikasta saa myytäessä 750–900 euroa. Leikkaus on siis pieni kustannus.”
Noppen myöntää kysyttäessä rodun eettiset haasteet. Puhdasrotuisia belgian sinisiä kasvatetaan enää Belgiassa, Pohjois-Ranskassa ja Etelä-Hollannissa. Belgian sinisen spermaa viedään kuitenkin yli 50 maahan, joissa rotua käytetään risteytyksissä. Suomi ja Ruotsi ovat kieltäneet rodun siementen tuonnin, Tanskassa belgian sinistä käytetään melko paljonkin.
”Olemme toki varautuneet siihen, että puhdasrotuisten belgian sinisten kasvatus saatetaan jossain vaiheessa kieltää. Rotua kuitenkin käytetään varmasti jatkossakin sen hyvien lihantuotanto-ominaisuuksien vuoksi maitoroturisteytyksissä”, Noppen uskoo.
