MTK tyrmää lannoiteveron
MTK tyrmää ajatuksen lannoiteverosta. Tilakohtaisesti joustavat ympäristötoimet ovat järjestön mielestä parempi keino vähentää ravinnepäästöjä.
Kuva: Jaana KankaanpääLannoitevero nousi esiin perjantaina, kun Kansantaloudellinen aikakauskirja julkaisi Marita Laukkasen tutkimuksen maatalouden ympäristöohjelmien vaikutuksista. Laukkanen on johtava ekonomisti Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa Vattissa.
Laukkasen käyttämien ennustemallien mukaan ympäristötuki on pienentänyt viljatiloilta Itämereen päätyviä typpipäästöjä 11 ja fosforipäästöjä 13 prosenttia verrattuna siihen, ettei tukea olisi. Hänen mielestään se ei täytä tavoitteita. Lisäksi tuki on huomattavan suuri verrattuna toimien kustannuksiin.
Kirjoituksessa ei mainita lannoiteveroa. Sen Laukkanen otti esiin STT:n haastattelussa:
”Lannoitteille asetettava vero olisi ympäristötuen lannoitusrajoitteita tehokkaampi keino hillitä lannoitteiden käyttöä.”
MTK ei hyväksy lannoiteveron korottamista. ”Se heikentäisi maatalouden kannattavuutta. Se taas vähentäisi viljelijöiden mahdollisuuksia tehokkaisiin ympäristötoimiin”, ympäristöjohtaja Liisa Pietola sanoo.
Toisena vaihtoehtona Laukkanen esittää kohdennettuja erityisympäristötukia. Niissä myös MTK näkee mahdollisuuksia.
”Lannoituksen rajoittamisen tie on kuljettu loppuun. Pitää saada lannoittaa siellä, missä pelto kasvaa hyvin ja ravinnepäästöjen riski on pieni. Vastavuoroisesti voidaan jättää vesistöjen reuna-alueita luonnon monimuotoisuudelle tai kesannolle.”
Pietola muistuttaa, että viljelijä saa tulonsa sadosta. Siksi pellon tuotoksesta tinkimisestä tulee saada korvaus.
”Se on viljelijän tuottama ympäristöpalvelu”, Pietola perustelee.
Lannoiteveroja on ollut käytössä 1976–1994. Silloin niillä rahoitettiin vientiä ja tuotannon tasapainottamista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
