Karjunlihan pahaan hajuun voi vaikuttaa sioille syötettävällä rehulla – aika näyttää, onko rehusta kastraation vaihtoehdoksi
Kirurgisesta kastraatiosta luopumisesta on Suomessa keskusteltu vuosia ja asia on noussut esiin muun muassa valmisteilla olevan eläinten hyvinvointilain yhteydessä.Tilaajalle
Pahan hajun voi huomata vasta lihaa kuumennettaessa, joten karjunhajuista raakaa lihaa kyetä rutiininomaisesti tunnistamaan etukäteen. Kuva: Kari SalonenKarjujen lihaan sitä kypsentäessä muodostuvaa pahaa hajua pystytään merkittävästi vähentämään sikojen ruokinnalla. Tämä selviää Snellmanin Lihanjalostus Oy:n ja Hankkija Oy:n toteuttamista ruokintakokeista.
Karjunhajua aiheuttaa sikojen rasvakudoksiin kertyvä skatoli, jota sian paksusuolen mikrobisto tuottaa sekä kiveksissä muodostuva androstenoni-feromoni.
Yhtiöiden kehittämä karjujen loppukasvatukseen suunniteltu täysrehu puolitti silavan skatolipitoisuuden kontrolliin verrattuna, kertoo Snellmanin tytäryhtiön Figen Oy:n kehityspäällikkö Kirsi Partanen. Skatolipitoisuuden 0,2 µg/g raja-arvon ylittäneiden ruhojen osuus laski 14 prosentista 3 prosenttiin.
On kuitenkin liian aikaista sanoa, että karjujen ruokinta olisi ainoa tarvittava keino luopua porsaiden kirurgisesta kastraatiosta tai merkittävästi vähentää sitä, Partanen huomauttaa.
Yhtiöiden kehittämä rehu ei juuri alentanut lihan androstenonin pitoisuutta. Siihen voidaan vaikuttaa jalostuksen keinoin, Partanen kertoo.
Skatolin määrään Figenin ja Hankkijan kehittämässä rehussa vaikuttaa sen matala valkuaispitoisuus ja fermentoituvien hiilihydraattien tarjoaminen suolistomikrobeille energian lähteeksi, Partanen selittää. Lisäksi rehun sisältämä kuitu lyhentää rehun viipymäaikaa paksusuolessa, mikä vähentää skatolin imeytymistä.
Kuinka paljon karjunhajuun vaikuttava rehu maksaa? "Nyt keskityttiin siihen, voidaanko ruokinnalla ylipäätään vaikuttaa hajuun. Tavoitteena on kehittää rehu, joka ei nosta sianlihan tuotantokustannuksia", Partanen vastaa.
Hän muistuttaa, että kokeet on tehty täysrehuruokinnalla mutta valtaosa lihasioista ruokitaan oman tilan viljalla, jota täydennetään ostorehulla. "Tulevaisuuden rehuratkaisun olisi oltava sellainen, että soveltuu erilaisiin täydennysrehuihin ja toimii tilaseoksissa."
Figen ja Hankkija jatkavatkin tuotekehitystä, mutta tulosten saaminen käytäntöön ottaa aikaa. Nyt ruokintakokeissa käytetyn rehun kehittäminen vei kolmisen vuotta.
Figenin testiasema sijaitsee Längelmäellä, missä karjuja on kasvatettu 15 vuotta yhtiön omaa jalostusohjelmaa varten.
Hajuriskin välttämiseksi lähes karjuporsaat kastroidaan Suomessa ja monissa muissa EU-maissa ensimmäisen elinviikon aikana. Kirurgisesta kastraatiosta luopumisesta on Suomessa keskusteltu vuosia ja asia on noussut esiin muun muassa valmisteilla olevan eläinten hyvinvointilain yhteydessä. Lakiluonnos ei ota kantaa kirurgisesta kastraation lopettamiseen.
Toimenpiteen vaihtoehtoina on immunokastraatio, jolloin karjuporsaille annetaan injektiona valmistetta, joka estää sukupuolielinten normaalin kehityksen, hormonituotannon ja sitä kautta myös karjun hajua.
Toinen vaihtoehto jättää karjut kastroimatta. Esimerkiksi Espanjassa karjuporsaita ei juuri kastroida vaan ne laitetaan teuraaksi sen verran nuorina, ettei haju vielä ala kertyä lihaan.
Lue myös:
Karjuporsaiden kirurgisesta kastraatiosta voidaan luopua, tuore selvitys toteaa
On kuitenkin liian aikaista sanoa, että karjujen ruokinta olisi ainoa tarvittava keino luopua porsaiden kirurgisesta kastraatiosta. Kirsti Partanen
- Osaston luetuimmat
