Luonnon huomioiminen ei Juha Auvisen mielestä ole ristiriidassa kannattavuuden kanssa. Hän tutkii kuvassa kukkia Kilpiän tilan yrittäjän Iiris Mattilan kanssa. Kuva: Kimmo HaimiLohjaMonimuotoisuus ei ole pois kannattavuudesta
Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen voi muuttaa viljelyn suuntaa yllättävän käytännöllisillä tavoilla.Tilaajalle”Jos maaperä voi hyvin ja siellä on paljon eliöstöä, on se tuottavampaa”, summaa salolainen kasvinviljelijä Juha Auvinen.
Auvinen vaihtoi luomuviljelyyn, kun tavanomainen alkoi tuntua yksitoikkoiselta ja talous voi huonosti.
”Tie alkoi tulla loppuun, vaikka tilan kulut yritettiin pitää pienenä ja tehostaa työaikaa.”
Luomuun siirtyminen sai puhtia, kun Auvinen näki naapureiden onnistuneita luomuviljelmiä.
Talous voi nyt paremmin. Viljelyssä on nyt syysspelttiä, kauraa ja apilanurmia.
Monet monimuotoisuustoimet ovat yksinkertaisia toteuttaa, pohtii luomuviljelijä Juha Auvinen. Kuvassa myös Kilpiän tilan yrittäjä Iiris Mattila. Kuva: Kimmo HaimiAuvinen oli mukana elokuun alussa järjestetyssä monimuotoisuuskoulutuksessa Kilpiän tilalla Lohjalla.
Monet monimuotoisuustoimet ovat suhteellisen yksinkertaisia toteuttaa myös käytännössä. Kilpiän tilalla esimerkkejä ovat muun muassa tuulensuojakaistat, peltometsäviljely, monimuotoinen lajisto, kukkakaistat, monilajinen nurmi ja kosteikko.
”Näissä toimissa ei ole mitään semmoista, mitä ei voisi omalla tilalla tehdä”, Auvinen pohtii.
Hän pitää erityisen kiinnostavana puu- ja pensaskaistojen lisäämistä peltoympäristöön. Samalla hän korostaa, että ratkaisut pitää sovittaa paikalliseen ympäristöön ja maisemaan.
Hyvää tarkoittava monimuotoisuuden lisääminen voi kääntyä negatiiviseksi, jos sillä peittää vaikkapa muiden näkyvyyden järvelle.
”Tie alkoi tulla loppuun, vaikka tilan kulut yritettiin pitää pienenä ja tehostaa työaikaa.”
Auvisen mukaan monimuotoisuustoimien hyödyt näkyvät ennen kaikkea maaperän kunnossa ja sitä kautta satotasossa.
”Jos siellä on tarpeeksi eliöstöä, niin kyllä se on myös tuottavampaa.”
Haasteita aiheuttaa erityisesti se, että moni viljelijä tekee maataloutta sivutoimisesti muun työn ohella. Silloin aikaa uusien toimintatapojen kokeilemiseen on vähän.
Toisaalta suurilla päätoimisilla tiloilla muutokset voivat olla taloudellisesti riskialttiita.
”Jos on iso tila, niin millä lähdet muuttamaan koko systeemiä?”
Kilpiän tilan puukaistaa kahden lohkon välissä. Kuva: Kimmo HaimiAuvisen mukaan suurin muutos liittyykin ajattelutapaan. Maataloudessa on pitkään pyritty mahdollisimman suuriin ja avoimiin lohkoihin, mutta nyt suunta voi olla osin päinvastainen.
Muutosta vauhdittavat ennen kaikkea käytännön esimerkit muilta tiloilta.
Hän painottaa, ettei luonnon huomioiminen ole ristiriidassa kannattavuuden kanssa.
”Meillä ei ole varaa olla ottamatta huomioon luontoa ja ympäristöä.”
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo suomalaisessa maataloudessa, Auvinen toteaa viitaten keväiden kuivuuteen ja sään ääri-ilmiöihin.
”Meidän on pakko ruveta varautumaan ääriolosuhteisiin täälläkin.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
