Lampaanlihan tutkimukseen 250 000 euron rahoitus

Helsingin ylipiston ja Luonnonvarakeskuksen SheepWell -hanke on saanut kolmeksi vuodeksi rahoituksen, jolla tutkitaan lampaiden hyvinvoinnin ja terveyden vaikutusta lihan laatuun ja turvallisuuteen.

Rahoituksen suuruus on kokonaisuudessaan 252 000 euroa, josta yliopiston osuus on 221 000 euroa. Vastuututkijana toimii Riikka Laukkanen-Ninios Helsingin yliopistosta. Hankeaika alkoi kuluvan vuoden alusta ja päättyy vuoden 2027 lopussa.

Hankkeen tavoitteena on kerätä ja analysoida teurastamolle eläimistä kertyvät tiedot sekä selvittää, miten tietoa voitaisiin käyttää hyödyksi lampaiden hyvinvoinnin ja terveyden arvioinnissa sekä edistämisessä tiloilla ja teurastamoilla.

Tiedon hyödyntäminen edellyttää muun muassa mittareiden luomista sekä muuttujien vaihtelun ja siihen vaikuttavien tekijöiden selvittämistä.

Hankkeessa kehitetään lampaiden puhtauden arviointiohje sekä selvitetään teurastamolle tulevien lampaiden puhtautta ja ruhon silmämääräisen puhtauden vaikutusta ruhojen mikrobiologiseen laatuun ja turvallisuuteen. Lampaiden puhtaus kertoo myös niiden hyvinvoinnista. Myös lihan pH:n vaikutusta säilyvyyteen tutkitaan.

Mikrobiologisia tuloksia hyödynnetään teurastushygienian parantamiseen sekä laadukkaan ja turvallisen lampaanlihan tuottamiseen.

Tuloksien tavoitteena on hyödyttää tuottajia, teurastamoita sekä valvojia. Pohjimmainen tavoite on myös korkealaatuinen suomalainen lampaanliha, joka dokumentoidusti on peräisin hyvinvoivista ja terveistä eläimistä, kerrotaan hanketiivistelmässä maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla.

Lampaat edistävät laiduntamalla luonnon monimuotoisuutta. Kuva: Johannes Wiehn

Perusteluina hankkeelle mainitaan, että ihmiset tarvitsevat kestävästi ja eettisesti tuotettua, turvallista ja laadukasta ruokaa. Lammas on monipuolinen tuotantoeläin, joka voidaan kasvattaa kotimaisilla rehuilla.

Lisäksi laiduntava lammas hoitaa maisemaa ja monipuolistaa sen kautta eliöstöä sekä parantaa maan kasvukuntoa. Tiloja ja teurastamoja on eri puolilla maata, eli tuotanto on hajautettua, mikä edistää huoltovarmuutta ja ruokaturvaa. Tällä hetkellä tuotannon kannattavuus on heikkoa.