Pohjoissavolaisella viljelijällä pienet kuviot mutta iso navetta
Osakeyhtiö kasvattaa yli tuhatta vasikkaa kerrallaan.
Savon Vasikka kasvattaa eläimiä osakkaidensa lihakasvattamoihin. Investointi on tehty tulevaisuutta varten – siihen uskoen että lihan tuottajahinta vielä nousee. Kuva: Jaana KankaanpaaMillaista on olla viljelijä Pohjois-Savossa?
”Onhan täällä vähän erilaiset olot kuin Pohjanmaalla ja etelässä”, Ville Pekkarinen Kuopion Vehmersalmelta pohtii.
”Ei ole isoja aukeita, mutta sitä enemmän mäkiä, järviä ja kiviä. Kun on pienet kuviot, menee enemmän aikaa tiellä.”
Pienistä kuvioista puhutaan kuitenkin vain peltoviljelyssä, ei kotieläintaloudessa, ei ainakaan Pekkarisen kohdalla. Muutaman kilometrin päähän Soisalon saaren Räsälään nousi syksyllä kuusi hallia, joissa kasvatetaan lihanautatiloja varten 1 200 vasikkaa kerrallaan, vuodessa 2 700.
Se ei ole yksin Pekkarisen hanke. Hän on yksi Savon Vasikka Oy:n neljästä osakkaasta ja yhtiön toimitusjohtaja.
Nautatilalliset panivat 2,5 miljoonaa euroa likoon, vaikka maataloudessa on kannattavuuskriisi?
”Ei siellä mitään valoa näy. On vain luotettava, että parempia aikoja olisi tulossa”, Savon Vasikan osakas Timo Lyytinen sanoi Ylelle, kun tv teki hankkeesta juttua viime elokuussa.
”Lihan hintahan se on kestomurhe”, Pekkarinen sanoo nytkin.
”Kyllä se on maausko ja halu yrittää viljellä”, hän selittää investointia. ”Luotto siihen, että Suomessa vielä maataloutta jatkossakin on.”
Ternivasikat tulevat vasikkakasvattamoon parin viikon ikäisinä. 5–6 kuukauden ikäisinä ne siirtyvät edelleen loppukasvatukseen, Savon Vasikasta ensi sijassa osakkaiden omille tiloille.
Tavoite on turvata osakkaille vasikoiden saanti, Pekkarinen kertoo.
Samalla saadaan vakaampi terveystilanne. ”Ei tule päiväkoti-ilmiötä, kun vasikat tulevat loppukasvatukseen yhdestä paikasta.”
Osakeyhtiö syntyi, kun teurastamon tuotantoneuvoja yhytti yhteen neljä laajentamista miettinyttä tuottajaa. Yhdessä syntyi isompi kuin neljästä erikseen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat