Hankkijan rehutehtaan salmonellaa selvitetään edelleen – ”Vakuutus kattaa mahdolliset rehuasiakkaille aiheutuvat vahingot”
Salmonellaepäilyn alaista rehua ehdittiin toimittaa 12 000 kilon verran kahdeksalle sikatilalle, joilta rehuerät on nyt haettu pois.Tilaajalle
Kansallisen salmonellavalvontaohjelman piiriin kuuluvat naudat, siat ja siipikarja sekä niistä saatava liha ja kananmunat. Kuva: Jaana KankaanpääHankkijan Seinäjoen tehtaalla jatketaan puhdistus- ja desinfiointitöitä pari viikkoa sitten todetun salmonellaepäilyn takia. Rehua ehdittiin toimittaa 12 000 kilon verran kahdeksalle sikatilalle, joilta rehuerät on nyt haettu pois.
Vielä ei tiedetä, onko salmonella mahdollisesti levinnyt sikaloihin. Ruokavirasto ottaa näytteitä tiloilta sekä varotoimenpiteenä muutaman muun valmistuserän rehuja saaneilta sikatiloilta.
”Näytteenotto ja analysointi on vielä kesken”, kertoo rehuliiketoiminnan johtaja Henrik Willberg Hankkijalta.
”Hankkijan vakuutus kattaa mahdolliset rehuasiakkaille ja yhtiölle aiheutuvat vahingot.”
Willbergin mukaan ei vielä ole mahdollista arvioida salmonellan aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia. Vahingon taloudellisen merkityksen arviointi ei ole vielä mahdollista.
Tehtaan neljästä tuotantolinjasta kolme käynnistettiin puhdistusten ja desinfiointien jälkeen tiistaina 10. helmikuuta, Willberg kertoo.
”Linja, jolla 12 000 sikarehuerä oli valmistettu, on vielä pysäytettynä puhdistuksen takia. Sen arvioidaan käynnistyvän lähipäivinä.”
Salmonella löytyi Ruokaviraston tehtaalta ottamasta näytteestä, joka otettiin osana säännöllistä viranomaisvalvontaa. Willbergin mukaan salmonella päätyi rehuun mahdollisesti jonkin raaka-aineen mukana, mutta varmuutta asiasta ei vielä ole.
Rehutehdas voi saada salmonellan raaka-aineiden mukana tai tuotantoympäristöstä.
”Yleisesti ottaen salmonellan lähteitä voivat olla esimerkiksi ulkomaiset rehun raaka-aineet kuten rapsi ja soija sekä jyrsijät ja linnut, sanoo Ylen haastattelema rehuvalvonnan jaostopäällikkö Hanna Laatio Ruokavirastosta.
Seinäjoen tehtaan salmonellalöydös on Suomessa poikkeuksellinen.
”Valmiissa markkinoille saatetuissa tuotantoeläinten rehuissa todetaan hyvin harvoin salmonellaa. Edellisestä vastaavasta tapauksesta on vuosia, Laatio kertoo Ylelle.
Rehuraision tehtaalta löydettiin vuonna 2009 salmonellaa sian- ja siipikarjanrehusta, mikä johti laajamittaisiin saneeraustoimiin ja rehutoimitusten keskeytyksiin.
Suomessa Ruokavirasto valvoo rehutehtaiden toimintaa ja rehun turvallisuutta.
Rehutehtaita koskee ankara vastuu valmistamiensa rehujen laadusta ja turvallisuudesta kaikissa tuotannon, jalostuksen ja jakelun vaiheissa.
Ankara vastuu tarkoittaa käytännössä muun muassa sitä, että rehutehdas voi joutua korvausvelvolliseksi rehun aiheuttamasta vahingosta, vaikka se ei olisi toiminut huolimattomasti tai tahallisesti. Vahingon aiheuttajalla on vastuu ilman, että tarvitsee osoittaa laiminlyöntiä.
Esimerkiksi salmonellasaastumisen tai muun rehuperäisen vahingon sattuessa rehutehdas on velvollinen korvaamaan rehun ostajalle aiheutuneet vahingot täysimääräisesti.
Rehutehtaita koskee ankara vastuu valmistamiensa rehujen laadusta ja turvallisuudesta kaikissa tuotannon, jalostuksen ja jakelun vaiheissa.
Salmonella on zoonoosi eli se voi tarttua ihmisistä eläimiin ja toisinpäin. Tauti on yleisimpiä ruokamyrkytysten aiheuttajia maailmassa ja merkittävä kansanterveydellinen ongelma.
Poikkeuksen muodostavat Suomi, Ruotsi ja Norja, sillä näissä maissa salmonellatilanne on kansainvälisesti vertaillen huomattavasti parempi kuin muualla.
Suomen kansallisen salmonellavalvontaohjelman piiriin kuuluvat naudat, siat ja siipikarja sekä niistä saatava liha ja kananmunat.
Suomi on sitoutunut ohjelman puitteissa pitämään salmonellatason alle yhdessä prosentissa kussakin ohjelman piiriin kuuluvassa eläinlajissa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
