”Voisiko meidän emolehmiin laittaa tällaisen sensorin korviin?”‒ Anniina Lahtinen lähti mukaan kokeiluun
Korvasensorilla kyetään keräämään uutta dataa eläimistä 45 minuutin välein.Saarijärvi
Maanviljelijä Anniina Lahtinen ja Anicare Oy:n toimitusjohtaja Aki Marttila tutkailivat eläinten korviin kiinnitettävää sensorilaitetta Agriventure 2025 -tapahtumassa Saarijärvellä viime viikolla. Kuva: Jukka KoivulaUuraislainen maanviljelijä Anniina Lahtinen toivoo, että maatalouden älyteknologiasta olisi jatkossa apua tilan töissä.
Kun emolehmätilallista pyydettiin keväällä mukaan älymaatalouden pilottihankkeeseen, hän vastasi myöntävästi.
”Jyväskylän ammattikorkeakoulusta oltiin yhteydessä, että voisiko meidän eläimiimme laittaa tällaisen sensorilaitteen korviin ja kerätä sen avulla dataa. Mietin, että miksipäs ei”, Lahtinen kertoo.
Oululainen Anicare oy on kehittänyt kooltaan ja muodoltaan korvamerkkiä vastaavan sensorilaitteen, joka asennetaan eläimeen ja jonka avulla kerätään tietoa.
”Sensorilaitteella mitataan kiihtyvyysdataa eläimestä. Sensorit jauhavat jatkuvasti dataa, jota analysoidaan omilla algoritmeilla. Sitten data muutetaan eläimen käyttäytymiseksi”, yrityksen toimitusjohtaja Aki Marttila kertoo.
Tällä hetkellä pilotointivaiheessa ovat yrityksen karjaan asennettavat sensorilaitteet.
”Mukana kokeilussa on yhteensä viisi maatilaa, joista osa on lypsykarja- ja osa emolehmätiloja”, Marttila sanoo.
”Sensorit jauhavat jatkuvasti dataa, jota analysoidaan omilla algoritmeilla. Sitten data muutetaan eläimen käyttäytymiseksi.”
Vuonna 2018 perustetun yrityksen sensorilaite on jo vuosia ollut käytössä porotaloudessa.
”Myös oma taustani on porotilalla. Omistan poroja ja idea koko laitteen kehitykseen on peräisin käytännön tarpeista seurata eläinten käyttäytymistä”, Rovaniemeltä kotoisin oleva poromies Marttila kertoo.
Porojen osalta olennaista on muun muassa eläinten sijainnin seuranta sekä kuolinseuranta.
”Jos jokin eläin menehtyy, laite ilmoittaa tarkan ajan ja paikan. Tässä taustalla vaikuttavat porotalouden korvauskäytännöt.”
Anicaren sensorilaitetta on testattu myös villieläimillä.
”On tarve korvata villieläimillä käytettyjä pantoja, sillä eläimet jäävät välillä niistä kiinni ja jopa hirttäytyvät niihin. Korvasensorista villieläimillä on ollut rohkaisevia kokemuksia”, Marttila sanoo.
”On tarve korvata villieläimillä käytettyjä pantoja, sillä eläimet jäävät välillä niistä kiinni ja jopa hirttäytyvät niihin.”
Seuraava aluevaltaus ovat karjatilat.
”Karjatiloilla erityisen huomiomme kohteena ovat kiiman seuranta sekä poikimisen ajankohdan ennakointi. Kun keräämme dataa eläinten käytöksestä, pystymme jatkossa havaitsemaan tarkasti, milloin kiima alkaa ja koska se päättyy ‒ tai minä päivämääränä lähestyvä poikiminen todennäköisesti tapahtuu”, Marttila selventää.
Korvasensorilla kyetään keräämään uutta dataa eläimistä 45 minuutin välein.
”Kiiman ja poikimisen suhteen haemme toistuvia käyttäytymismalleja ja tapahtumia, jotka tihenevät kohti poikima-ajankohtaa. Kun löydämme nämä käytösmallit, jotka löytyvät useasta eläimestä kiiman tai poikimisen lähestyessä, niin koneoppimisen avulla tekoäly alkaa hahmottaa ja ennakoida näitä tapahtumia.”
”Jos tulisi tieto, että poikiminen on lähestymässä huomenna, voisin mennä ottamaan poikimakarsinan valmiiksi”
Viljelijä Anniina Lahtisen mukaan emolehmien kiimaa ja poikimista tarkasti ennakoiva älyteknologia säästäisi tuntuvasti aikaa ja vapauttaisi tilan resursseja muualle.
”Ei tarvitsisi koko ajan olla kiinni siellä navetassa tai seuraamassa valvontakameraa. Ja jos tulisi tieto, että poikiminen on lähestymässä huomenna, voisin mennä ottamaan lehmän poikimakarsinaan valmiiksi”, Lahtinen toteaa.
Lahtisen mukaan kaikissa maatiloilla tehtävissä ratkaisuissa olennaista on taloudellinen kannattavuus.
”Maatiloilla on tosi tiukkaa rahan kanssa, joten hankintojen täytyy oikeasti tuottaa suhteessa investoinnin hintaan.”
Anicare oy:n pilottihanke maatiloilla jatkuu ensi syksyyn saakka.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
