Broilerin tarina -kirjan kirjoittajien mielestä broilereiden hyvinvoinnin eteen ei ole paljoa tehtävissä. Kuva: Lari LievonenKirjailijat: ”Sairaaksi jalostetun broilerin hyvinvoinnin parantaminen on vaikeaa”
Broilerin tarina -kirjan kirjoittajat haluavat nostaa esiin broilerintuotannosta niitä puolia, joista ei julkisuudessa juuri puhuta.TilaajalleLue artikkelin tiivistelmä- Tiina Ollilan ja Helinä Äärin Broilerin tarina käsittelee alan myyttejä ja tuo esiin broilerintuotannon vaikutuksia terveyteen, eläimiin ja ympäristöön. Tekijöiden mukaan suuri osa toimijoista kieltäytyi haastatteluista, mikä kertoo avoimuuden puutteesta. Kirjassa korostetaan emobroilereihin liittyvää vähäistä tietoa ja tuodaan esiin antibioottien käyttö sekä tuotannon hyvinvointiongelmat.
Broilerin tarina -kirja haastaa broilerialan myytit ja paljastaa, mitä tuotanto todella tekee ihmisten terveydelle, kanoille ja maapallon tulevaisuudelle.
Näin todetaan kirjan takakannen esittelytekstissä. Sama teksti kertoo kirjan olevan tutkittuun tietoon nojaava tietokirja jokaiselle, joka syö broileria ja haluaa tietää, mistä se oikeasti tulee.
Viite- ja lähdeluetteloineen 255-sivuinen kirja on helppolukuinen ja etenee sujuvasti. Kirjan tekijät Tiina Ollila ja Helinä Ääri ovat mitä ilmeisimmin paneutuneet aiheeseen.
Helinä Ääri (vas.) ja Tiina Ollila halusivat kirjoittaa tietokirjan broilereista jokaiselle, joka syö broileria ja haluaa tietää, mistä se oikeasti tulee. Kuva: Lari LievonenTarve tietokirjalle broilereista oli Ollilan mielestä ilmeinen jo siksi, että erityisesti tutkimustietoa sisältävää kirjallisuutta aiheesta ei juuri ole. Tämä on ristiriidassa broilerintuotannon mittasuhteiden kanssa.
Lähes 40 prosenttia Suomessa tuotetusta lihasta on broileria ja broilerin kulutus kasvaa kasvamistaan.
Vuonna 2025 suomalaisissa teurastamoissa teurastettiin noin 82 miljoonaa broileria ja noin 350 000 broileriemoa. Vertailun vuoksi todettakoon, että sikoja teurastettiin 1,7 miljoonaa ja nautoja 240 000.
Viime vuonna Suomessa teurastettiin noin 82 miljoonaa broileria ja noin 350 000 broileriemoa. Sikoja teurastettiin 1,7 miljoonaa ja nautoja 240 000. Kuva: Päivi KarjalainenKirjassa mainitaan useita kertoja, että suuret lihatalot Atria ja HK Scan eivät päästäneet kirjailijoita käymään broileriteurastamoissaan tai eivät juuri vastanneet yhteydenotto- tai haastattelupyyntöihin.
Lisäksi Ollilalla ja Äärillä oli vaikeuksia löytää emobroilerintuottajia haastateltavikseen. Oli tilanteita, että tapaamisesta oli jo sovittu, mutta tuottaja perui sen viime hetkellä.
Kirjoittajien mielestä tuottajien hiljeneminen kertoo isojen lihatalojen vallasta, ne säätelevät broilerialan avoimuutta.
Yllättyneitä kirjoittajat olivat myös siitä, että yksikään teurastamoiden tarkastuselinlääkäreistä ei antanut haastattelua.
Myöskään Suomen Eläinlääkäriliitosta ei saatu haastattelua. Sieltä kirjoittajille vastattiin, että liitossa ei ole tarvittavaa asiantuntemusta aiheesta.
Helinä Ääri (vas.) ja Tiina Ollila ovat kiitollisia kaikille, jotka omalla nimellään tai anonyymisti antoivat Broilerin tarina -kirjaa varten haastatteluja. Kuva: Lari LievonenEsimerkiksi Suomen Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Veera Lehtilää on kirjaa varten haastateltu.
”Olemme todella kiitollisia niille ihmisille, jotka omalla nimellään tai anonyymisti antoivat kirjaa varten haastatteluja”, Ollila ja Ääri toteavat.
Ollila ja Ääri nostavat kirjassaan monta kertaa esiin sen, miten erityisen vähän Suomessa on saatavilla tietoa emobroilereista, niiden kasvatuksesta tai edes siitä, missä ne teurastetaan.
Emobroilerit tuodaan Suomeen untuvikkoina ja niiden munista haudotaan ne linnut, jotka kasvatetaan lihaksi.
Kirjoittajat kertovat, että vuonna 2024 teurastamolle tuodusta miljoonasta emobroilerista joka viides oli teurastamolle tullessaan niin huonossa kunnossa, ettei niiden liha kelvannut elintarvikkeeksi.
Emobroilereiden osalta Ollila ja Ääri nostavat esiin myös antibioottien käytön. Suomalainen antibioottivapaa broileri pitää paikkansa vain lihaksi kasvattavien lintujen osalta. Emoja lääkitään muun muassa niveltulehdusten takia.
”Markkinointipuheissa puhutaan suomalaisesta antibioottivapaasta tuotannosta eli ikään kuin häivytetään emojen olemassaolo.”
Ääri kertoo, että hänelle tieto emojen antibioottilääkityksestä oli uusi tieto.
”Markkinointipuheissa puhutaan suomalaisesta antibioottivapaasta tuotannosta eli ikään kuin häivytetään emojen olemassaolo.”
”Toki ymmärrämme, että elintarviketurvallisuuden kannalta sillä ei ole merkitystä, että emoja on lääkitty. Mutta että asiasta ei haluta edes kertoa, oli yllätys.”
Ollilalle puolestaan oli yllätys, että joillain suomalaisilla broileritiloilla lintuja lopetetaan laittomin keinoin. Tämä tieto on kirjaan saatu läänineläinlääkäri Noora Kalalahdelta. Laittomia keinoja ovat broilerin niskan murtaminen teräaseella tai pihdeillä.
Säädösten mukaan broilerin saa lopettaa tilalla esimerkiksi silloin, jos se on vakavasti sairas tai loukkaantunut eikä toipumista ole odotettavissa.
Suomessa on 170 broileritilaa. Kuva: Päivi KarjalainenKotimaista lihantuotantoa perustellaan muun muassa huoltovarmuudella. Tämän Ollilla ja Ääri kyseenalaistavat broilerin osalta suorin sanoin.
Broilerit syövät viljaa, jonka voisi yhtä hyvin käyttää ihmisten ravinnoksi ja halleissa käytetään turvetta, joka on uusiutumaton luonnonvara. Lisäksi lintuinfluenssa on maailmanlaajuinen riski lintujen lisäksi ihmisille, kirjoittajat luettelevat.
Ollillan ja Äärin mielestä nykyisten broilereiden hyvinvoinnin eteen ei ole paljon tehtävissä. Lintu on tehokkaan jalostuksen tulos, mikä saa sen kasvamaan liian nopeasti aiheuttaen linnulle paljon terveysongelmia.
Kirjoittajien mielestä esimerkiksi Eurooppalainen kansasitoumus, luomutuotanto tai laidunbroileri eivät perusongelmaa poista.
”Sairaaksi jalostetun linnun hyvinvoinnin parantaminen on hyvin rajallista olosuhteiden hallinnalla, mistä alalla paljon puhutaan”, Ääri sanoo.
Broilerin tarina -kirja
Broilerin tarina. Into Kustannus oy. 2026. 255 sivua.
Kirjoittajat Tiina Ollila ja Helinä Ääri.
Ollila on tuotantoeläimiin ja eläinpolitiikkaan perehtynyt tietokirjailija ja tekee parhaillaan väitöskirjaa teurastamisen oikeutuksesta. Hän työskentelee eläinoikeusjärjestö Animaliassa erityisasiantuntijana.
Ääri on kanojen ja ihmisten suhteisiin keskittynyt tutkija ja kirjoittaja, jonka väitöskirja käsitteli broilerintuotantoa kulttuuri-ilmiönä. Tällä hetkellä hän on tutkijana Oulun yliopistossa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
