Euroopan unionin nuorimmat viljelijäyrittäjät löytyvät Itävallasta, kertoo ruotsalaislehti ATL. Siellä isojen tilojen johtajista 23 prosenttia on alle 45-vuotiaita. Seuraavana tulee Puola, missä osuus on 21 prosenttia. Tieto perustuu tuoreimpaan EU:n rakennetutkimukseen.
Ruotsissa joka kolmas viljelijä on jo saavuttanut eläkeiän. Ongelma on samankaltainen koko EU:ssa ja pahentunut koko 2000-luvun ajan. Alle 45-vuotiaiden maatilajohtajien osuus on Ruotsissa 11 prosenttia, Suomessa 17 prosenttia ja Tanskassa vain kahdeksan prosenttia.
”Itävallassa uskotaan, ettei sillä ole väliä, oletko iso vai pieni. Tällainen asenne on kaikilla – tuottajilla, tutkijoilla ja viranomaisilla. Pieniä ja suuria maatiloja kohdellaan tasavertaisesti. Se asenne on erittäin tärkeä.” Lovisa Filipsson
Ruotsissa on kiinnostuttu siitä, mitä Itävallassa ja Puolassa tehdään toisin. Maaseutuverkoston omistajanvaihdosryhmä on tehnyt puolalaisille maanviljelijöille kyselyn ja tänä vuonna maatalousyliopisto SLU:ssa tehtiin myös tutkintoprojekti, jossa haastateltiin syvällisiä itävaltalaisia maanviljelijöitä, kertoo ATL. Tilojen keskikoko on sekä Itävallassa että Puolassa selvästi pienempi kuin Ruotsissa.
”Itävallassa uskotaan, ettei sillä ole väliä, oletko iso vai pieni. Tällainen asenne on kaikilla – tuottajilla, tutkijoilla ja viranomaisilla. Pieniä ja suuria maatiloja kohdellaan tasavertaisesti. Se asenne on erittäin tärkeä”, toteaa maaseutukehittäjä Lovisa Filipsson.
Koneyhteistyö on Itävallassa hyvin yleistä, mikä pienentää konekustannuksia ja mahdollistaa modernin teknologian hyödyntämisen tilakoosta riippumatta.
”Naiset voivat olla avaintekijä myös nuorten viljelijöiden osuuden lisäämisessä. Se on jotain, mitä näemme sekä Itävallassa että Puolassa. Heillä on myös yksi EU:n korkeimmista naisviljelijöiden osuuksista.” Lovisa Filipsson
Itävallassa nuori yrittäjä maksaa vähemmän veroja ja saa lisäksi tukia. Myös ongelmat perhe-elämän ja työn yhdistämisessä ovat vähäisiä, ja pakollinen sosiaalivakuutus tukee perheitä tarpeen tullen, Filipssonin kooste kertoo.
Hän uskoo, että verkostojen löytäminen, alan asenteiden muuttaminen, sääntelyn monimutkaisuuden vähentäminen ja neuvonnan vahvistaminen lisäisivät nuorten kiinnostusta maatalousalaan. Yksi tekijä voi olla myös sukupuolten tasa-arvo.
”Naiset voivat olla avaintekijä myös nuorten viljelijöiden osuuden lisäämisessä. Se on jotain, mitä näemme sekä Itävallassa että Puolassa. Heillä on myös yksi EU:n korkeimmista naisviljelijöiden osuuksista.”