Viljelijä toivoo päättäjien havahtuvan maitotilan ongelmiin: Näin valtavaa tuhoa saa aikaan satojen lintujen laulujoutsenparvi

Valtavat parvet laulujoutsenia ovat ruokailleet kalajokisen Esa Rahjan mailla parisen viikkoa. Lopputuloksena lintujen vatsoihin on päätynyt noin 30 hehtaaria säilörehunurmea.

”Sunnuntai-iltana joutsenia oli kahdella alueella noin 400.”

Joutsenet eivät hätistelyistä piittaa. Parvet nousevat kyllä siivilleen mutta vain vaihtaakseen paikkaa, Rahja kertoo.

Autosta otettu kuva ei kerro koko totuutta Esa Rahjan pellolla olevan joutsenparven koosta.  Kuva: Esa Rahja

Laulujoutsenet ovat jokavuotinen riesa, mutta niiden määrä on kasvanut koko ajan, Rahja kertoo. Yleensä ne ovat lähteneet pois, kun eivät enää pysty kahlaamaan pitkässä heinässä. Nyt lintuja on niin paljon, ettei heinä ehdi kasvaa.

Joutsenet napsivat parhaan kasvun pois mutta eivät myllää peltoa aivan mullokselle kuten hanhet, Rahja kertoo.

Säilörehu on Rahjan noin 100-päisen lypsykarjan ruokinnan ja hyvinvoinnin perusta. Joutsenten tuhoamat nurmet päästään korjaamaan tavallista myöhemmin, mikä siirtää myös toisen ja kolmannen sadon korjuuta.

Eikä lintujen talloma ja syömä nurmi yllä samaan satomäärään kuin joutsenilta säästyneet lohkot. Kaikkiaan tilalla on nurmia noin 70 hehtaaria.

”Tavoitteena on 10 000 kiloa kuiva-ainetta hehtaarilta. Tästä määrästä joutsenet vievät monta tuhatta.”

Unohtaa ei sovi sitäkään, että nurmet on kalliilla lannoitteilla lannoitettu, Rahja harmittelee.

Jokainen korsi on napsittu poikki, kun joutsenet ovat asialla.  Kuva: Esa Rahja

Hänen mielestään joutsenten aiheuttamista ongelmista pitäisi pystyä keskustelemaan avoimesti ja päättäjien pitäisi herätä tekemään asialle jotain. Kannanhoidollinen metsästys olisi Rahjan mukaan vaihtoehto.

”Joutsen on kaunis lintu mutta sen kuuluu elää veden äärellä eikä pelloilla.”