• Nuori emolehmätilallinen arvostaa yrittämisen vapautta, mutta tuottajahinta saisi nousta

    Liperiläinen emolehmätilallinen Milla Kempas rakennutti uuden pihaton muutama vuosi sitten. Usko kotimaisen puhtaan ruuan tuottamiseen on säilynyt haasteista huolimatta.
    Täysikasvuinen charolaissonni on rauhallinen ja painaa reilusti yli 1 000 kiloa. Kuvassa sonnia tervehtimässä Milla Kempas.
    Täysikasvuinen charolaissonni on rauhallinen ja painaa reilusti yli 1 000 kiloa. Kuvassa sonnia tervehtimässä Milla Kempas. Kuva: Ilpo Paananen
    Maatalous|Maatalousyrittäjät
    18.5.202317:00
    Ilpo Paananen

    Kevät on emolehmätilalla poikimisten vilkkainta aikaa. Odotuksissa on, että poikimiskaudella syntyy 135 charolaisrodun vasikkaa. Hiehovasikoista pääosa lähtee noin puolen vuoden ikäisenä välitykseen. Emoiksi kasvatettavat hiehot ja sonnivasikat jäävät kasvamaan tilalle.

    ”Uuden syksyllä 2020 valmistuneen pihaton tavoitteena oli parantaa eläinten hyvinvointia ja helpottaa hoitoa. Eläinmäärää ei ole lisätty”, Milla Kempas kertoo.

    Tavoitteena on, että kukin lehmä tuottaisi tuotantovuosien aikana keskimäärin kahdeksan vasikkaa. Emolehmien välillä on kuitenkin suuria eroja.

    Uusi pihatto on mitoitettu 125 emolehmälle vasikoineen. Emoista vieroittamisen jälkeen sonnivasikat siirtyvät vanhaan pihattoon, jossa ne kasvatetaan teurasikään asti. Kesäkaudella eläimet ovat laitumella.

    Milla Kempas, 27, jatkoi kotitilansa Koivulan pitämistä 2015 aluksi yhdessä serkkunsa kanssa ja hankki tilan kokonaan omiin nimiinsä vuonna 2019.

    ”Meillä oli erilaiset tulevaisuuden haaveet ja koimme tämän parhaaksi vaihtoehdoksi”, HKScanin sopimustuottaja Kempas sanoo.

    Pihattoinvestoinnin jälkeen nuori tilallinen rakennutti uuden 6 000 kuution laakasiilon, joka valmistui 2021. Tilan viljelyala on 175 hehtaaria, josta nurmen osuus noin 100 hehtaaria.

    Seleenisalpietarin veroton hinta oli talvella 614 euroa tonnilta. Halpenemisesta huolimatta hinta on moninkertainen vuoteen 2020 verrattuna.
    Seleenisalpietarin veroton hinta oli talvella 614 euroa tonnilta. Halpenemisesta huolimatta hinta on moninkertainen vuoteen 2020 verrattuna. Kuva: Ilpo Paananen

    Laidunkäytössä on noin 40 hehtaaria ja loput muussa viljelyssä.

    ”Lapsesta saakka maatilalla asuneena tilan jatkaminen ja eläinten kanssa työskentely kiinnostivat. Emolehmätilan hyviä puolia on tietynlainen vapaus.”

    Kempaksella on aikuiskoulutuksessa hankittu maatalousyrittäjän ammattitutkinto. Monet maatilan asiat olivat hänelle jo entuudestaan tuttuja.

    ”Koulutus antoi lisävalmiuksia lähinnä lisääntyneisiin paperihommiin ja oli siinä mielessä hyödyllinen.”

    ”Koulutus antoi lisävalmiuksia lähinnä lisääntyneisiin paperihommiin ja oli siinä mielessä hyödyllinen.”

    Lihantuotannon kannattavuutta rasittavat polttoaineiden, lannoitteiden ja muovien kallistuminen.

    Myös kuivikkeiden saannissa on ollut vaikeuksia. Lannoitteiden hintojen nousun seurauksena monet viljatilat haluavat silputa oljet mieluummin peltoon kuin antaa paalattavaksi kuivikkeeksi.

    ”Turvetta on jouduttu käyttämän lisänä parina viimeisenä vuonna ja senkin saatavuus vaihtelee.”

    Yksi lihantuotannon perusongelma on siinä, ettei tuottajahinta nouse tarpeeksi nopeasti eikä vastaa kustannusten nousua. Ulkomailta tuleva halvempi liha on osasyynä.

    ”En ole täysin tyytyväinen nykyiseen tuottajasopimukseen. Koen, että Atrialla on esimerkiksi paremmat koulutukset ja näihin olen osallistunut. Lähiajan tavoitteena on lihan tilamyynnin aloittaminen,” Kempas suunnittelee.

    Ensisijaisina myyntituotteina tulevat olemaan pakastelihat, jauheliha, paistit sekä fileet. Kaksi kertaa viikossa kello 15–18 auki olevassa myymälästä tulee saamaan myös tuorelihaa.

    Mediassa jatkuvasti esillä oleva ilmastonmuutos ja puheet lihansyönnin rajoittamisesta eivät kaikilta osin ilahduta tuottajaa.

    Milla Kempakselle tilan konetyöt ovat jo pääsin tuttuja.
    Milla Kempakselle tilan konetyöt ovat jo pääsin tuttuja. Kuva: Ilpo Paananen

    ”Ne vaikuttavat vaihtelevasti työn mielekkyyteen, mutta koen että markkinointiin ja suomalaisen puhtaan ruuan puolesta puhumiseen on käytettävä enemmän aikaa.”

    ”Emolehmätilan hyviä puolia on tietynlainen vapaus.”

    Tilanhoidossa koneiden korjuuta lukuun ottamatta työt alkavat olla tuttuja. Oman isän Jari Kempaksen avulla on kuitenkin edelleen suuri merkitys. Kevätkylvöissä, rehunteossa ja ruiskutuksissa myös paikalliset yrittäjät ovat apuna.

    ”Jaksamisen kannalta on tärkeää, ettei hommia tarvitse tehdä yksin ja vapaa-aikaa jää enemmän harrastuksilleni”, nuori viljelijä kiittelee.

    Toukokuun alkupuolella käynnistyvien peltotöiden lisäksi laitumien aitojen korjaus työllistää kevätkaudella.

    Lisää aiheesta
    • Elina Valkeinen kehittää kasvinviljelytilaansa Elimäen Raussilassa antaumuksella.

      Maatalous | Alan monipuolisuus houkutti Elina Valkeisen metsäuralta viljelemään kotitilaa ‒ ”Parasta on kevät”

    • Yrittäjyys saa kesällä aivan uuden käänteen, kun Oskari Pajunpää täyttää 15 vuotta ja saa traktorikortin. ”Sen jälkeen voin laajentaa toimintaa myös peltopuolen hommiin”, Oskari suunnittelee.

      Maatalousyrittäjät | 14-vuotias Oskari on Kokkolan kovasti kysytty työmies – ”Eiköhän tässä yrittäjyydellä jatketa tulevaisuudessakin”

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kotieläintilalla pitää olla mahdollisuus ylläpitää tuotantoeläinten hyvinvointia, ja tilalla on oltava varajärjestelmä poikkeustilanteiden varalle. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Karjatilat tarvitsevat puhdasta vettä ympäri vuorokauden myös poikkeusoloissa ‒ varajärjestelmät ovat välttämättömiä

  • Lämmön tuottaminen yhteiskunnassa on kriittistä. Poltettava materiaali, kuten hake lämmön lähteenä tasaa yhteiskunnassa energiaverkoston kuormitusta. Sähköä tarvitaan tuki kuljettimien käyttöön ja sytytykseen. Poltettavaa materiaalia, turvetta ja haketta, voidaan varastoida ylivuotiseksi.

    Koneviesti | Huoltovarmuus on kannattavuutta -hanke käynnistettiin Pirkanmaalla – hankkeessa keskitytään maatilojen huoltovarmuuteen

    Tilaajalle
  • Puolustusvoimat ilmoittaa virallisesti ottavansa kriisitilanteessa käyttöön ensin maksimissaan 5-vuotiasta kalustoa. Jos tarkastellaan varaosien, renkaiden ym saatavuutta, huollettavuutta ja toimintavarmuutta kenttäolosuhteissa, niin ehkä kannattaisi turvautua hieman vanhempaan kalustoon.

    Koneviesti | Puolustusvoimilla on lain mukaan poikkeusoloissa oikeus ottaa ajoneuvoja ja työkoneita omaan käyttöönsä