EU-parlamentin mepit erimielisiä Suomen saamasta poikkeuksesta tuotantosidonnaisiin tukiin – Äänestys aiheesta ensi viikolla

Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta äänestää EU:n yhteisen maatalouspolitiikan cap-mietinnöstä ensi viikolla. Valiokunta aikoo lyödä esityksessään lukkoon sen, kuinka suorat tuet tulisi kohdentaa.

Maatalousvaliokunta haluaa suunnata suorista tuista 60 prosenttia perustukeen, 20 eco-scheme-tukiin, viisi uudelleenjakotukiin ja kaksi prosenttia nuorille viljelijöille.

Eco-scheme on Euroopan komission ensimmäisen kerran esittämä suorien tukien ympäristöohjelma. Sen avulla unionin jäsenmaat voivat edistää ympäristön kannalta hyviä käytäntöjä. Toimenpiteisiin sitoutuminen on viljelijälle vapaaehtoista, mutta jäsenmaan tulee ottaa järjestelmä jatkossa käyttöön.

Valiokunnan esittämien tukiprosenttien valossa on ollut epävarmaa, miten Suomelle tärkeät tuotantoon sidotut eli koplatut tuet kirjataan mietintöön. Ehdotettujen prosenttien mukaan koplattuihin tukiin jäisi 13 prosenttia, vaikka nyt Suomessa 19 prosenttia suorista tuista saa olla tuotantoon sidottuja tukia.

Kiloilta ja litroilta maksettavia tuotantoon sidottuja tukia on pidetty tärkeinä erityisesti Suomen kotieläintuotannolle.

MT:n saamien tietojen mukaan maatalousvaliokunta olisi kuitenkin kirjaamassa kompromissiinsa, että muutamat jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, saavat poikkeuksen jatkaa koplattujen tukien maksua ennallaan. Alun perin jotkut valiokunnan maatalousmepit olivat sitä mieltä, että poikkeukset vääristävät markkinoita ja niistä tulisi luopua.

Muutamaa maata lukuun ottamatta jäsenmailla on ollut mahdollisuus maksaa enintään kymmenen prosenttia suorista tuista tuotantoon sidottuina.

Euroopan komission viime keväänä julkaisema estys EU:n yhteiseksi maatalouspolitiikaksi vuosille 2021–2027 antaisi Suomelle mahdollisuuden jatkaa tuotantoon sidottuja tukia nykytasolla.

Komissio ehdottaa EU:n maataloustukien ehdoksi tiukkoja ympäristövaatimuksia, kuten talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja turvemaiden suojelua.

Maatalousvaliokunnan tavoitteena on saada komission ehdottamiin ympäristövaatimuksiin lievennyksiä. Esimerkiksi turvemaiden suojelu, joka voisi vaikuttaa turvemaiden raivaukseen, koskisi EU-parlamentin valiokunnan valmistelemassa raportissa vain suojelualueita.

Maatalousvaliokunnan kannasta ei ehditä enää äänestää kaikkien meppien kesken kuluvalla parlamenttikaudella. Käytännössä siis alkuviikosta valmistuva päätös voi vielä raueta, jos seuraava kesällä aloittava parlamentti päättää avata cap-esityksen uudelleen.

Lopullisesti maatalouspolitiikan uudistuksen sisällöstä päätetään Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden maatalousministerien välisissä neuvotteluissa.