Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen (kuvassa) siltojen raudoitusurakat Paraisilla ovat Lakeuden Harjateräksen suurimpia ja näkyvimpiä työkohteita. Niihin uppoaa kaikkiaan neljä miljoonaa kiloa raudoitteita. Kuva: Juho Tikkala
Kaverukset Etelä-Pohjanmaalta saivat reissutöissä idean ryhtyä tekemään raudoitteita itse – teräs taipuu ja taittuu onnistuneesti jo yhdeksättä vuotta
Lakeuden Harjateräs on harvinaisuus toimialallaan, koska sillä on sekä oma tuotanto että asennus, joka pystyy hoitamaan suuria kohteita samanaikaisesti. Yrityksen raudoitteita käytetään myös maatalousrakennuksissa.Tilaajalle
Lakeuden Harjateräs oy:n toisen omistajan ja yrittäjän Arttu Kiikan esittelemiä 16-metrisiä automaattisia katkaisulinjastoja on raudoitetehtaassa kaksi. Yritys onkin satsannut erityisesti raudoitevalmistuksen teknologiaan. Kuvanoton ajaksi linjaston toiminta oli sammutettuna. Kuva: Arto TakalampiSiellä, missä käytetään betonia, tarvitaan myös raudoitteita, linjaa Seinäjoen Ylistarossa toimivan Lakeuden Harjateräs oy:n toinen omistajista ja yrittäjistä, Arttu Kiikka, yrityksen toimialan.
”Asiakkaitamme ovat kaikki rakentajat pienistä suuriin rakennusliikkeisiin ja elementtitehtaisiin sekä yksityiset rakentajat ja maatalousyrittäjät koko maassa.”
Yritys valmistaa harjateräksestä eri lailla katkottuja ja taivutettuja raudoitteita sekä hitsattuja raudoite-elementtejä. Niiden valmistusteknologiaan on panostettu vuonna 2021 valmistuneessa ja 2023 laajennetussa tehtaassa.
Käytössä on kaksi 16-metristä, harjaterästä käyttävää automaattista katkontalinjastoa. Yrityksellä on myös useita automatisoituja taivutuskoneita, joista osa käyttää suoraa ja osa rullalla olevaa harjaterästä.
”Nämä olivat tuotannollisesti isoja loikkia, joilla nousimme alan merkittävimpien toimijoiden joukkoon. Olemme investoineet yrityksen toiminta-aikana tuotantotiloihin ja koneistoon 4,5 miljoonaa euroa”, Kiikka laskee.
Perinteisen asuntorakentamisen hiipuminen näkyy myös Lakeuden Harjateräksen tilauskirjoissa, joissa pääpaino onkin siirtynyt infraan eli etenkin siltojen raudoittamiseen. Niissä töitä on toistaiseksi riittänyt hyvin, ja lisäksi ovat työllistäneet tuulivoimaloiden perustamiset.
Maatalouskohteista raudoitteita on toimitettu jonkin verran tuotantorakennusten, kuivaajien, siilojen ja hallien perustuksiin. Volyymiltään toimitusmäärät ovat kuitenkin pieniä ja myös maatalousrakentamisen lama on heijastunut kysyntään.
Paraisille valmistuvien Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen raudoitukset ovat yrityksen suurimmat rakennuskohteet. Niihin menee kaikkiaan noin neljä miljoonaa kiloa harjaterästä.
Kiikka ja yrityksen toinen omistaja Juho Tikkala korostavat, että kaikki rakennuskohteet ovat aina tiukasti kilpailutettuja. Yksi yrityksen etu on ja oli Paraistenkin kohteessa, että omassa tehtaassa valmistettavat raudoitteet pystytään toimittamaan työmaalle asennettuna.
”Yleensä alalla on erikseen raudoitevalmistajia ja asennusliikkeitä. Meidän kaltaisia raudoitevalmistajia, joilla on oma asennus, on harvemmassa”, Tikkala esittelee.
Yrittäjäkaverusten kesken on selkeä työnjako, jossa hän vastaa asennuksista ja Kiikka tehtaasta.
Lakeuden Harjateräs työllistää raudoitetehtaallaan 10-12 työntekijää. Rullalla olevaa harjaterästä käyttävä automaattinen taivutuskone oli yrityksen ensimmäisiä korkeamman teknologian laitteita. Kuva: Arto TakalampiRakennusalan taantuma näkyy yritykselle paitsi kiristyneenä kilpailuna urakoista myös katteiden sulamisena. Oman lisänsä toivat koronasta ja Ukrainan sodasta johtuvat teräksen hinnan suuret vaihtelut, joskin nyt teräsmarkkinat ovat vähän tasaantuneet.
”Näistä huolimatta pidämme kuitenkin toiminnan käynnissä vaikka nollatuloksella lomautusten sijaan. Haluamme pitää hyvistä työntekijöistä kiinni, sillä tälle alalle heitä saa vain itse kouluttamalla”, Kiikka sanoo.
”Pääsimme matkaan pankin tililimiitillä ja saimme sen avulla raudan liikkeelle sekä kasvatettua varastoa. Rahoitus oli iso haaste alussa, mutta selvisimme, kun uskoimme itseemme.” Juho Tikkala
Yritys syntyi vuonna 2015, kun reissutyössä Etelä-Suomessa olleet Kiikka ja Tikkala olivat pohtineet, pitäisikö alkaa itse valmistaa raudoitteita.
”Silloin oli yleinen luulo, että suurin osa töistä on etelässä, mutta kysyntää oli Vaasa-Seinäjoki-akselillakin. Se oli juuri oikea hetki tulla markkinoille, sillä raudoiteasentaminen oli meille tuttua sekä valmistuskin pääpiirteissään”, Tikkala toteaa.
Kun tehtaan pyörittäminen oli vieraampaa, matkaan lähdettiin pienestä ja yritystä kasvatettiin vähitellen. Tehtaan toimintatapa suunniteltiin itse ja voitot sijoitettiin tuotannon kehittämiseen sekä omaan halliin itselle maksettujen isojen palkkojen sijaan.
Aluksi vuokrahallissa toimineen yrityksen alku oli kuitenkin kivinen, sillä uutena toimijana ei rautaa saatu laskulle vaan kaikki oli maksettava ennen toimitusta.
”Pääsimme matkaan pankin tililimiitillä ja saimme sen avulla raudan liikkeelle sekä kasvatettua varastoa. Rahoitus oli iso haaste alussa, mutta selvisimme, kun uskoimme itseemme”, Tikkala sanoo.
”Pidämme toiminnan käynnissä vaikka nollatuloksella lomautusten sijaan. Haluamme pitää hyvistä työntekijöistä kiinni, sillä tälle alalle heitä saa vain itse kouluttamalla.” Arttu Kiikka
Arttu Kiikka on viljellyt koko yrittäjyyden ajan kotitilaansa, jossa oli aluksi viljelyssä siemenviljaa, ja myös siemenpakkaamo. Sen hoitaminen osoittautui mahdottomaksi Lakeuden Harjateräs oy:n yritystoiminnan kanssa, joten siemenvilja vaihtui Helsingin Myllylle toimitettavaksi puhdaskauraksi.
”Siihen siirtyminen oli luontevaa, sillä jo siemenviljelyssä oli tottunut tarkkuuteen kaikissa viljelyvaiheissa”, Kiikka korostaa.
Lakeuden Harjateräs oy
Perustettu 2015
Omistajat/yrittäjät Arttu Kiikka ja Juho Tikkala.
Valmistaa raudoitteita ja raudoite-elementtejä 8-32-millisestä harjateräksestä.
Ilmajoella pieneksi jääneen vuokrahallin tilalle valmistui Ylistaroon uusi 2000 neliön raudoitetehdas vuonna 2021 ja 1200 neliön laajennus 2023.
Henkilöstöä yrittäjien lisäksi noin 20, joista 10-12 tehtaalla ja loput asennustöissä. Lisäksi asennuksissa käytetään alihankkijoita.
Yrityksen liikevaihto 2023 oli 18 miljoonaa euroa. Vuodesta 2015 lähtien yrittäjät ovat investoineet yrityksen tuotantoon 4,5 miljoonaa euroa.
- Osaston luetuimmat
