Kasvu pitää saada jatkumaan, toimittajan sokerijuurikkaat tarvitsivat lisäpuhtia

Voi viljelijän onnea, kun työnsä tulokset näkee konkreettisesti omin silmin kasvustoissa! Sokerijuurikaslohkojeni ulkonäkö muuttuu tässä vaiheessa kesää päivittäin. Reipasta kasvua on ilo seurata.

Conviso-rikkaruiskutuksen jälkeen jäin laskemaan hämmentyneenä, ylittyykö juurikaskärpäsen torjuntakynnys vaiko ei, kun joissakin kohdissa lohkoa oli jo juurikaskärpäsen syöntikäytäviä neljässä taimessa kahdestakymmenestä.

Helpotus olikin suuri, kun Katja Kauppi Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksesta tuli katsomaan lohkojeni tilannetta kesäkuun 16. päivä.

Katja Kauppi löysi juurikkaista juurikaskärpäsen toukan syöntikäytäviä kohtuullisen paljon, mutta totesi, ettei torjunta ole hänen mielestään silti tarpeen. Kuva: Heli Lehtelä

”Juurikaskärpäsentorjunta ei ole mitenkään rutiinitoimenpide, vaan kasvustoa kannattaa seurata säännöllisesti ja vasta torjuntakynnyksen ylittyessä tehdään torjunta. Vaikka juurikkaissa näkyy toukan syöntikäytäviä, torjunta ei mielestäni ole vielä tarpeen, sillä kasvusto on silmämääräisesti hyvässä kunnossa ja kasvussa”, hän totesi.

Toisin sanoen, vaikka pellolle olisi niin sanotusti lupa jo tehdä torjunta, jos mittarina käyttäisi vain matematiikkaa, ei sinne kuitenkaan ole syytä suin päin sännätä.

Reilua viikkoa aiemmin tehty Conviso-käsittely oli Kaupin mukaan tullut erityisesti hitaammassa kasvussa olevalle lohkolle oikeaan aikaan.

Rikkaruiskutuksen tehoa paransi se, että sen jälkeen saatiin muutaman millin sade, joka paransi valmisteen maavaikutusta. Kuva: Heli Lehtelä

”Kuten näkyy lohko on puhdas, valmisteella on maavaikusta ja rikat saattavat pysyä poissa kaksi-kolmekin viikkoa käsittelyn jälkeen.”

Olisi toivottavaa, että juurikasrivit kasvaisivat tässä ajassa umpeen, jolloin juurikkaat pystyisivät jo kilpailemaan rikkojen kanssa, eikä lisäruiskutuksia perinteisillä valmisteella tarvittaisi.

Rikkaruiskutus näytti tehoavan myös lohkolla olleisiin ohdakepesäkkeisiin. Voi olla, ettei ohdaketta tarvitse enää erikseen torjua myöhemmin. Kuva: Heli Lehtelä

Pari viikkoa myöhemmin juurikasrivit olivat jo niin sanotusti tulleet lohkoilla täyteen ja naatit kurottelivat toisiaan. Hitaamman kasvunkin lohko oli kirinyt kasvussaan mukavasti.

Ennen vanhaan kuulemma sanottiin, että juhannukseen mennessä juurikkaan rivit pitäisi saada täyteen. Näin kävikin, kun huomioidaan, että vanhan kansan juhannus oli tänä vuonna puoli viikkoa meidän juhannustamme perässä.

Oikea lannoitushetki on silloin, kun naattien kärjet koskettavat toisiaan. Lannoitus tehtiin lohkojen sen osan mukaan, missä kasvu oli voimakkainta. Kuva: Heli Lehtelä

Koska kylvön yhteydessä päätettiin tehdä lannoitus jaettuna, oli käsillä lisälannoituksen hetki. Vielä tähän saakka 400 kilon kylvölannoitus hehtaaria kohti oli riittänyt kirittämään taimia reippaaseen kasvutahtiin, mutta kyllä kasvun puhti loppuu siihen, kun ravinteista tulee pula.

Lisälannoitus ajoitettiin niin, että sen päälle saataisiin edes pieni, lannoiterakeita sulattava sade.

Lannoiterakeet pääsevät liukenemaan kasvien käytettäviksi vasta seuraavan sateen jälkeen. Kuva: Heli Lehtelä

Lisälannoituksen tuli hoitamaan paikkakunnalla maataloustöitäkin urakoiva Eero Levoniemi. Hommassa ei kauaa kestänyt, kun vajaan kymmenen hehtaarin alan lisälannoitus mahtui kerralla keskipakoislevittimen säiliöön.

Vaikka juurikas kestää hyvin päältä ajelua, säädettiin levitysleveys kuitenkin kasvinsuojeluruiskun mukaan 21 metriin. Kun hehtaarille levitettiin 200 kiloa puhtia lisää, pitäisi juurikkaiden kasvun jatkua suunnitelmien mukaan.

Enemmänkin sadetta kuin pari milliä olisi tervetullutta lannoitteen levittämisen jälkeen, jotta lannoiterakeet pääsisivät liukenemaan. Ehkä sadetanssi auttaisi? Kuva: Heli Lehtelä