Maidontuottaja Martti Mäkelä Pihtiputaalta piti mitalin saaneiden puolesta kiitospuheen. Kuva: Jarno Mela
Yli miljoona mahdollisuutta onnistua tai tyriä – maidon kultamitalijuhlia vietettiin Helsingissä
Eilen tiistaina palkittujen joukossa on peräti kuusi tilaa, jotka ovat onnistuneet tuottamaan korkeimman laatuluokan maitoa yhtäjaksoisesti peräti 50 vuotta.
Kultaisen Walter Ehrströmin säätiön mitalin sai tänä vuonna 116 maitotilaa. Kuva: Jarno MelaSuomalaisen maidon juhlaa vietettiin tiistaina 18.4. Helsingissä, kun Walter Ehrströmin säätiön kultaisilla mitaleilla palkittiin laadukkaan maidon tuottajia.
Kultamitali voidaan antaa tilalle, joka on yhtäjaksoisesti tuottanut korkeimman laatuluokan maitoa 25 vuotta.
Juhlan hetkellä pysähtyy miettimään, mitä onnistuminen on vuoden jokaisena päivänä 25 vuoden ajan vaatinut, totesi mitalistien puolesta kiitospuheen pitänyt Martti Mäkelä Pihtiputaalta. Mäkelän tila on tuottanut korkeimman laatuluokan maitoa jo 50 vuotta.
”Meidän tilalla 50 vuoden aikana lehmämäärä on kasvanut kolmestakymmenestä yhdeksäänkymnneneen. Tästä kertyy 1 610 000 lypsytapahtumaa, jolloin olisi ollut mahdollista myös epäonnistua.”
Maidontuottaminen on tinkimätöntä ja osin raskastakin käytännön työtä, Mäkelä totesi. Yliopiston juhlasalin kattokruunujen alla hän otti puheeksi myös tutkijoiden tekemän tieteellisen työn merkityksen maidotuotannolle ja koko elintarvikesektorille.
”On tärkeää luottaa tutkijoiden havaintoihin ja faktoihin, että voimme kehittää maidontuotantoa. Luottamus tutkittuun tietoon on ensiarvoisen tärkeää, kun teemme koko maapalloa koskevia pätöksiä”, Mäkelä viittasi maatalouden rooliin ympäristö- ja huoltovarmuusasioissa.
Mäkelän mukaan yrittäjän on tärkeä seurata, mitä ympärillä tapahtuu.
”Ne menestyvät, jotka osaavat reagoida tapahtumiin ja ne voittavat, jotka osaavat kääntää negatiiviset tapahtuma edukseen.”
Kultaisia mitaleita myönnettiin tänä vuonna 116, ja Helsingin yliopiston juhlasaliin kokoontui runsas 300 henkeä.
Tänään palkittavien joukossa on kuusi tilaa, jotka ovat onnistuneet tässä työssä peräti 50 vuotta.
50-vuotismitalistit kokoontuivat yhteiskuvaan Helsingin yliopiston juhlasalissa. Kuva: Jarno MelaPalkitut ovat Osuuskunta Länsi-Maidosta Marjatta ja Jaakko Isolatva Ikaalisista ja Heli Syrjätie Jämijärveltä, Osuuskunta Maitosuomesta Pekka ja Riitta Komulainen Vieremältä, Osuuskunta Pohjolan Maidosta Aatu, Martti ja Markku Mäkelä Pihtiputaalta sekä Osuuskunta Tuottajain Maidosta maatalousyhtymä Katri Autio ja Päivi Ylä-Outinen Lappeenrannasta ja Leena ja Eero Turtiainen Savonlinnasta.
Korkeimman laatuluokan eli E-luokan maito ei synny sattumalta, vaan edellyttää tilalla jatkuvaa tarkkuutta maidon lypsyhygienian ja utareterveyden osalta, muistuttaa Maitohygienialiitto.
Kultamitalitilan maidossa ei saa olla antibiootti- tai pesuainejäämiä eikä muita laatupoikkeamia. Yksikin laatupoikkeama johtaa siihen, että palkintovuosien laskenta aloitetaan alusta.
Kultaisia mitaleita on maitotiloille myönnetty vuodesta 1973, kertoi avauspuheessaan säätiön puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.
”Suomalaisen kuluttajan edustajana haluan sanoa, että olen teistä todella ylpeä”, sanoi palkituille maidontuottajille säätiön johtaja, MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Kuva: Jarno MelaTämä vuosi mukaan lukien mitaleita on vuosien varrella myönnetty peräti 2 966.
”Mitali on tunnustus tekemästänne laadukkaasta työstä. Voitte olla siitä ylpeitä”, sanoi Husu-Kallio kertoen, että mitalijuhlaan osallistuminen on hänelle kevään kohokohta.
”Suomalaisen kuluttajan edustajana haluan sanoa, että olen teistä todella ylpeä.”
Suomalainen maito on laadultaan maailman huippuluokkaa, viime vuonna yli 97 prosenttia kaikesta maassamme tuotetusta maidosta ylsi parhaaseen eli E-luokkaan, Husu-Kallio sanoi.
Maitotiloja on jäljellä noin 4 500. Kolmasosalla niistä lypsystä huolehtii robotti, robottitilojen osuus tuotetusta maidosta on yli puolet. Kaikista suomalaisista maatiloista maidontuotantoa harjoittaa 10 prosenttia.
”Maidontuotanto sopii parhaiten pohjoisiin olosuhteisiin. Maa- ja metsätalous ovat ainoat tuotannonalat, jotka sitovat hiiltä.”
Helsingin yliopiston juhlasaliin kokoontui runsas 300 henkeä juhlimaan suomalaista laatumaitoa. Kuva: Jarno MelaMutta kuka oli Walter Ehrström (1890–1966), jonka mukaan säätiö on saanut nimensä?
Ehrström oli maito- ja lypsyhygienian uranuurtaja, joka teki töitä Helsingin kaupungineläinlääkärinä ja loi kaupunkiin 1920-luvulla maidontarkastusjärjestelmän. Se otettiin käyttöön muissakin kaupungeissa ja kauppaloissa ja oli mallina 1946 säädetyssä maidontarkastuslaissa. Helsingissä otettiin käyttöön vuonna 1932 laatumaksutapa maidon hinnoittelussa.
Ehrström on ensimmäinen suomalainen, joka on väitellyt maitohygienian alalta tohtoriksi.
- Osaston luetuimmat
