Salaojitus Mäkinen ay toimii jo kolmannessa polvessa, kun Minna ja Jukka Mäkisen poika Jani Mäkinen (vas.) on tullut mukaan yrityksen toimintaan. Mäkiset valmistavat mittatilaustyönä muun muassa säätösalaojakaivoja. Kuva: Arto Takalalmpi
Maanparannustöitä voi tehdä talvellakin – saveamisessa routa on suorastaan hyväksi
Osa peltojen maanparannustöistä onnistuu talvellakin, jotkut jopa sulan maan kelejä paremmin.TilaajalleSeinäjoki
Viljelyssä olevien turvepeltojen maamassojen kääntäminen eli saveaminen on tyypillinen talvikauden konetyö, jota tässä urakoi ylistarolaisen Salaojitus Mäkinen ay:n kaivinkone. Kuva: Arto TakalampiTalviset olosuhteet ovat tulleet ja menneet jo useamman kerran varsinkin keskisessä ja eteläisessä Suomessa. Lumipeite on satanut roudattomaan maahan ja seuraava lämpöaalto on sulattanut sen.
Koneellisia peltojen parannustöitä on mahdollista tehdä myös talviaikaan roudan auttaessa niissä, eivätkä vaihtelevatkaan olosuhteet välttämättä ole este.
”Esimerkiksi valtaojien putkitukset ja turvepeltojen maamassojen kääntämiset eli saveaminen onnistuvat talvella. Niissä routa on hyväksi eikä paksumpikaan routakerros haittaa”, sanoo pitkäaikaisella kokemuksellaan yrittäjä Jukka Mäkinen Seinäjoen Ylistarosta Salaojitus Mäkinen ay:stä.
Kuluvana talvena olosuhteet ovat hänen mukaansa olleet hyvät konetöihin. Uppoamisvaara ei ole ollut, sillä sopivasti roudassa oleva maa on kantanut.
Salaojitus Mäkinen tekee talviaikaan maankaivuutöitä kahdella kaivinkoneella maatalous- ja infrakohteilla. Päätyönä on salaojaurakointi, jossa sillä on pitkät perinteet.
”Isäni Taisto aloitti urakoinnin vuonna 1967, minä aloitin vuonna 1983 ja yhdessä vaimoni Minnan kanssa jatkoimme vuonna 2001. Nyt toimimme jo kolmannessa polvessa, kun poikamme Jani tuli mukaan vuonna 2018”, Jukka Mäkinen esittelee.
”Toinen kaivinkoneistamme on varustettu 3d-mittalaitteella. Se vaaditaan muun muassa katusaneerauksissa ja tuulivoimapuistossa, joissa olen myös salaojituksen lisäksi työskennellyt”, Jani Mäkinen jatkaa.
Urakoinnin lisäksi yritys valmistaa itse salaojituksessa tarvittavat kaivot. Kun suunnittelija on tehnyt suunnitelmansa, siitä nähdään kaivojen määrä ja ne valmistetaan mittatilauksena.
”Valmistamme kaivoja omien työmaiden lisäksi myös muille asiakkaille”, sanoo kaivojen valmistuksesta taloushallinnon lisäksi vastaava Minna Mäkinen. Yritys työllistää osa-aikaisesti kaksi perheen ulkopuolista työntekijää.
”Uudet ojitukset liittyvät usein peltokauppoihin, kun uusi omistaja haluaa pellot tuottokuntoon.”
Salaojaurakoinnin sesonki kesti viime vuonna pääsiäisestä uuteenvuoteen. Periaatteessa leutoina talvina salaojitusta voisi jatkaa, mutta Mäkisen mukaan Pohjanmaan tasalla siinä on jo riskinsä.
”Salaojahiekka pitää tuoda paikalle sitä mukaa kuin sitä menee, ja vaikka soravaunussa on lämpölava, vaarana on hiekan jäätyminen salaojakoneen sorasuppiloon. Eikä ruokamullanpudottaja pysty jäätyneeseen maahan, jotta mullan saisi pudotettua ojaan. Muoviputki myös rikkoutuu helposti pakkasessa”, hän luettelee.
Salaojituksen investointituki pitää salaojitukset aktiivisina. Noin puolet Mäkisen tekemistä salaojakohteista ovat vanhoja, 1960-70-luvulla tehtyjä ojituksia, joista liian matalaan jääneet ojitukset uusitaan ja liian harvassa olevaa ojastoa täydennetään.
”Uudet ojitukset liittyvät usein peltokauppoihin, kun uusi omistaja haluaa pellot tuottokuntoon.”
”Kun savi nostetaan pohjalta ja käännetään turpeen päälle painoksi, pellon vesitalous ja kantavuus paranevat.”
Aiemmin Mäkisen kaivinkoneita työllistivät peltoraiviot, mutta tukimuutoksen jälkeen ne ovat vähentyneet. Sen sijaan lisääntymässä on jo viljelyssä olevien turvepeltojen maamassojen kääntäminen eli saveaminen.
”Tämän pellon vesitalous ei ollut kunnossa eikä se kantanut. Kun savi nostetaan pohjalta ja käännetään turpeen päälle painoksi, pellon vesitalous ja kantavuus paranevat”, hän esittelee työmaata, joka myöhemmin salaojitetaan.
Työt onnistuvat parhaiten maan ollessa jäässä. Kun savea joudutaan kauhomaan jopa 2,5-metrisen turvekerroksen alta, kone niiaa helposti pohjan pettäessä.
”Usein joudutaankin telojen etupään kantavuutta parantamaan esimerkiksi kuorma-auton rungolla. Tällä kohteella ei uppoamisongelmia ollut, sillä routaa oli 20-30 senttiä ja turvemaata reilu metri”, Mäkinen havainnollistaa.
Salaojitus Mäkisen talvisissa kaivinkonetöissä etenkin turvepelloilla on käytössä normaalia leveämmät telaketjut kantavuuden parantamiseksi. Kuva: Arto TakalampiToinen talvella onnistuva konetyömaakohde on valtaojien putkitus, joka tehdään useimmiten peltokuvioiden parantamiseksi.
”Juuri valmistui putkitus, jossa valtaojien halkomat kolme erillistä lohkoa yhdistettiin yhdeksi 19 hehtaarin lohkoksi. Siinä saadaan lisää viljelyalaa parin kylvökoneen leveyden verran”, Mäkinen laskee.
Valtaojien putkitus on talvella jopa paksunkin roudan aikaan helpompaa, kun vettä on ojassa vähemmän. Roudattomuuskaan ei talvella putkitusta estä, joskin hidastaa. Lisäksi talvikaudella onnistuvat peltojen reunametsien ja ojanvarsien puiden hakkuut kaivinkoneen energiakouralla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
