Maatalouden investoinneissa käänne positiiviseen

Maatalouden asiantuntijat kertovat, että maatilojen isoja investointeja on lähtenyt toden teolla liikkeelle tämän vuoden aikana.

Viimeiset kolme vuotta ovat olleet hiljaista aikaa rakentamisessa. Navettainvestointeja jarruttivat Valion vuonna 2021 asettamat tuotantokiintiöt sekä rakentamiskustannusten nousu, sanoo Miika Karhumaa. Hän toimii NHK:lla rakentamispuolella projektipäällikkönä.

”Kun rakentamiskustannukset laskivat, lähtivät korot nousuun”, kertaa 4d Barnin arkkitehti Jouni Pitkäranta.

Maitokiintiöt eivät tällä hetkellä rajoita käynnissä olevia navettahankkeita, sanoo NHK:n Miika Karhumaa. Kuva: Miika Karhumaa

Synkin vuosi navettarakentamisessa oli viime vuonna. Silloin uusia parsipaikkoja tuettiin vain noin 1 300 kappaleen verran. Määrän pitäisi Pitkärannan käsityksen mukaan olla noin kolme- tai neljäkertainen, jotta maidontuotanto pysyisi Suomessa nykyisellä tasolla.

Merkittävää korjausvelkaa ei asiantuntijoiden mukaan ole vielä syntynyt, mutta nyt on kriittistä saada aloitettuja hankkeita maaliin.

”Toisaalta se, että maitokiintiöt eivät rajoita nyt käynnissä olevia hankkeita, kielii maitomäärien laskusta eli investointivelkaa on ehtinyt jo hieman muodostua”, pohtii Karhumaa.

4d Barnin arkkitehti Jouni Pitkäranta on huomannut, että intoa ja tahtoa rakentamiseen löytyy maatiloilta aiempaa enemmän. Arkistokuva viime vuodelta. Kuva: Taina Renkola

Navettarakentamisen piristyminen näkyi Karhumaan mukaan jo viime vuoden loppupuolella. Monet uudisrakentajat pääsivät positiivisen luottolupauksen jälkeen jättämään investointitukihakemuksen syksyn hakukierrokselle, ja nämä hankkeet ovat päässeet tänä kesänä rakennusvaiheeseen.

Työpöydillä on myös uusia hankkeita suunnitteilla reilusti aiempia vuosia enemmän, kertovat sekä Karhumaa että Pitkäranta.

Aivan normaalissa investointitahdissa ei kuitenkaan vielä olla.

Suurin syy piristyneeseen investointitahtiin on ollut korkotilanteen rauhoittuminen. Monet tilat olisivat viime vuosien aikana halunneet rakentaa, mutta pankki ei ole myöntänyt rahoitusta.

Nyt hankkeet ovat vihdoin alkaneet saada vihreää valoa rahoittajilta.

Aivan laakereillaan ei investointi-intoisilla tiloilla kuitenkaan ole lepäilty.

”Hiljaisempana aikana on saatu rahoitusta pienempiin hankkeisiin, kuten hiehopihattoihin, vasikkaloihin, saneerauksiin ja energiainvestointeihin”, sanoo Pitkäranta.

Tyypillisiä ratkaisuja ovat olleet esimerkiksi aurinkopaneelien asennus tai niin sanottu ”retrofit” eli vanhasta pihatosta tai parsinavetasta saneerattu robottipihatto.

Uusia parsipaikkoja tuettiin hälyttävän pieni määrä viime vuonna. Arkistokuva navettaprojektista vuodelta 2020. Kuva: Johannes Tervo

Pitkäranta näkee, että investointeja on lähtenyt liikkeelle myös siksi, että monilla tiloilla usko alan tulevaisuuteen palautuu hiljalleen.

”Nähdään, että maitotuotteille on kysyntää edelleen. Tiloilla on osittain viimeisten vuosien aikana ollut ’rimakauhua’, eikä ole uskallettu lähteä investoimaan, vaikka rahoitus olisi järjestynyt. Oletetut tuotot eivät ole olleet riittävät riskiin nähden.”

Myös koronan ja sodan myötä vahvasti keskusteluun nostettu huoltovarmuus on ollut hyvä asia investointien kannalta, Pitkäranta pohtii.

”Tietysti, juhlapuheet ovat juhlapuheita ja toivomme, että se näkyisi myös maitotilissä, mutta keskimäärin viljelijät tuntuvat olevan tulevaisuudenuskoisempia. Ainakin halua ja innokkuutta löytyy valtavasti.”