Kylmäpihatto täytyi rakentaa pellolle, vaikka paikaksi oli alun perin suunniteltu metsänlaitaa. Ratkaisuun ajoi EU:n metsäkatoasetus. Kuva: Johannes Tervo
Uusi kylmäpihatto hiehoille vapauttaa tilaa navetan puolelle – EU:n metsäkatoasetus ajoi hankkeen vastatuuleen vuosi sitten
Rakentaminen käynnistyi viime vuonna syyskuun alussa. Pitkärannan tilakeskuksen laidalle nousi tiiviillä aikataululla 15,5 kertaa 44 metrin laajuinen kylmäpihatto, jonka sisäkorkeus on viisi metriä.TilaajalleSeinäjoki
Juhani Pitkärannan uudessa kylmäpihatossa on 40 hiehoa ja umpilehmää. Rakennuksen julkisivua ja pihaa viimeistellään vielä keväällä ja kesällä. Kuva: Johannes TervoMaatalousyrittäjä Juhani Pitkäranta Seinäjoelta päätti rakentaa kylmäpihaton hiehoille ja umpilehmille, jotta navetan puolelle saadaan lisäpaikkoja lypsylehmille.
”Kun hiehot ja umpilehmiä siirretään muualle, saadaan tilaa lypsäville lehmille. Paikkoja tulee lisää 10–15, jonka lisäksi lypsyrobottien kapasiteettia saadaan hyödynnettyä aiempaa paremmin”, Pitkäranta sanoo.
Maatalousyrittäjä kertoo suunnitelleensa kylmäpihattoa puolentoista vuoden ajan, yhdessä robottinavetoiden suunnittelua tekevän 4DBarnin kanssa, ennen kuin rakentamispäätös tehtiin.
”Tehtiin tarkat laskelmat. Tämä on edullisin tapa saada lisäpaikkoja lehmille olemassa oleviin tiloihin”, Pitkäranta selventää.
Rakentaminen käynnistyi viime vuonna syyskuun alussa. Pitkärannan tilakeskuksen laidalle nousi tiiviillä aikataululla 15,5 kertaa 44 metrin laajuinen kylmäpihatto, jonka sisäkorkeus on viisi metriä.
”Kylmäpihattoon tehtiin verhoseinät ja rakennuksen päätyyn kuivalantala. Sisällä on kolmerivinen syvä kuivikeparsi olkikuivituksella. Eläinten ruokinta tapahtuu pihan puolelta ulkoseinältä”, viljelijä esittelee.
Pääpiirteittäin valmiissa rakennuksessa on nyt 40 hiehoa ja umpilehmää.
”Ulkorakenteissa riittää vielä tekemistä. Keväällä ja kesällä viimeistellään julkisivua ja pihaa. Kesällä tulee lopullisesti valmista”, Pitkäranta toteaa.
”Tämä on edullisin tapa saada lisäpaikkoja lehmille olemassa oleviin tiloihin.” Juhani Pitkäranta
Juhani Pitkäranta arvioi, että rakennushanke on kokonaisuudessaan selvästi kalliimpi nyt kuin muutama vuosi sitten.
”Toisaalta esimerkiksi betonielementit olivat aika edullisia. Puutavaran hinnasta en osaa sanoa, koska kattoristikkoja lukuun ottamatta kaikki tehtiin omasta puusta.”
Rakennustyömaalla huhki syksyllä kaksi kirvesmiestä.
”Tiukalla aikataululla saatiin rakennustöitä eteenpäin ja eläimet sisälle. Homma oli pakko pusertaa hyvälle mallille ennen kovia pakkasia, jolloin rakentaminen keskeytettiin.”
Maatalousyrittäjä Juhani Pitkäranta Lehtimäen kylässä Seinäjoella on Pitkärannan tilan kuudes isäntä suoraan alenevassa polvessa. Kuva: Johannes TervoKoko kylmäpihattohanke ajautui vuosi sitten keväällä navakkaan vastatuuleen EU:n metsäkatoasetuksen takia.
”Silloin selvisi, ettei Ely-keskus rahoita hanketta. Kielteinen päätös johtui siitä, että kylmäpihatto oli suunniteltu rakennettavaksi metsän ja pellon reunalle metsän puolelle”, Pitkäranta muistelee.
Rakennuspaikkaa oli siirrettävä pellon puolelle, jotta hanke oli mahdollista saada toteutumaan.
”Siinä jäi rakennuksen alle hyvää viljelysmaata. Mutta näin oli tehtävä, että päästiin rakentamaan. Tehtiin muutospiirustukset rakennuksesta, ja viimein elokuussa tuli Elyn suunnalta vihreää valoa rakentamiseen.”
Kylmäpihaton kustannusarvioksi tuli 200 000 euroa, lantala mukaan lukien 240 000.
”Investointitukea sai 35 prosentin osuuteen. Kohonnut korkotaso syö nyt korkotukilainan osuutta”, Pitkäranta summaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
