Kotieläintiloilla vettä ja sähköä pitää olla tarjolla myös poikkeusoloissa – eläinsuojelulaki kannustaa miettimään varajärjestelmiä

Poikkeusoloihin on vaikea varautua, jos ei tiedä, mitä ilman ei pärjää. Siksi oikeastaan kaikkeen pitäisi olla varautunut. Poikkeusolot tulevat yleensä yllättäen, mutta niihin voi tiettyyn rajaan saakka varautua etukäteen.

Myös maatiloilla ja varsinkin kotieläintiloilla tulisi varautua poikkeusoloihin. Poikkeusolojen pitkittyessä etenkin kotieläintaloudet ovat hankalassa välikädessä, sillä tilat ovat riippuvaisia toimivasta vesihuollosta. Lypsylehmä juo vettä noin 100 litraa päivässä ja kuumalla säällä vettä voidaan tarvita jopa 200 litraa.

Eläinsuojelulain perusteella myös poikkeustilanteisiin pitää varautua. Kotieläintilalla pitää olla mahdollisuus ylläpitää tuotantoeläinten hyvinvointia, ja tilalla on oltava varajärjestelmä poikkeustilanteiden varalle. Myös lemmikkieläinten hyvinvoinnista on huolehdittava. Vastuu eläinten hyvinvoinnista on ensisijaisesti kotieläinten pitäjällä. Vaikka esimerkiksi vedensaannissa vesihuoltolaitoksilla on velvollisuus varautua, se ei poista eläintenpitäjän vastuuta.

Jos kotieläinrakennuksen vesihuolto on kiinni kunnallisessa järjestelmässä, sopimus kieltää liittymisen omalla kaivolla tai välisäiliöstä ilman järjestelyä, joka varmistaa veden kulkemisen vain oikeaan suuntaan. Juomavesijärjestelmään vettä voidaan ajaa myös säännöllisesti desinfioidulla vesivaunulla. Myös vanhat maitoautot ja niiden perävaunut tai irtonaiset säiliöt voivat olla toimivia. Vaunun tankkauksessa kätevin on puskurisäiliö, jonka merkitys korostuu entisestään, mikäli vesi loppuu useasta paikasta.

Juotavan veden ei tarvitse olla paineistettua, mutta lypsyrobotti edellyttää toimiakseen oikean paineen (noin 3,5-4 baria). Painevesi voidaan järjestää vesijohtoverkoston sijaan hätätilanteessa erillisestä säiliöstä pikkupumpulla paineistettuna. Jotta lypsyrobotti toimii, säiliötä pitää täyttää säännöllisesti. Lisäksi talvella on huolehdittava, ettei vesi pääse jäätymään poikkeustilanteessa. Ylimääräisiä lämpimiä tiloja nykynavetoissa ei ole juuri varattu.

Lypsyrobotti tarvitsee myös toimivan nettiyhteyden. Lypsyrobotti toimii ilman yhteyttä verkkoon, mutta päivitykset tehdään verkon yli ja ammattilaiset pääsevät netin kautta etsimään vikaa, jos lypsyrobotti ei toimi. Jos verkkoyhteys on poikki, hälytykset toimintahäiriöistä eivät välity tilan väelle.

Lisäksi lypsykarjatiloilla maito pitää hakea parin päivän välein säiliöstä pois. Katkoksia kuljetus- ja jalostusketjuun ei saa tulla.

Sähkökatkoihin on vuosien saatossa jo totuttu, joten niihin osataan varautua aggregaateilla. Osa aggregaateista on lämpimissä sisätiloissa, jolloin käynnistysvarmuus on hyvä kylmälläkin ilmalla, mutta omalla moottorilla varustettuja aggregaatteja pitäisi myös säännöllisesti koekäyttää.

Lue Koneviestin nettisivuilta, miten maatilojen huoltovarmuuteen on varauduttu Pirkanmaalla!

Puolustusvoimilla on lain mukaan poikkeusoloissa oikeus ottaa ajoneuvoja ja työkoneita omaan käyttöönsä

Poikkeusoloihin varautuminen pitäisi olla jatkuvaa ja systemaattista – kriittisintä on puhtaan veden saaminen

Summa Defence kokoaa yrityksiä yhteen Suomen huoltovarmuuden parantamiseksi – tavoitteena kokonaisturvallisuuden ja puolustusteollisuuden kehittäminen