• Tanska hyväksyi kiistellyn lannoitelain, viljelijät nousivat vastarintaan

    Jopa 65 prosenttia Tanskan viljelymaasta uuden typpisääntelyn piiriin.
    Tilaajalle
    Lakiin sisältyy mahdollisuus pakkolunastuksiin, mikäli ympäristötavoitteita ei saavuteta. Kuvituskuva ei liity tapaukseen.
    Lakiin sisältyy mahdollisuus pakkolunastuksiin, mikäli ympäristötavoitteita ei saavuteta. Kuvituskuva ei liity tapaukseen. Kuva: Uolevi Oristo
    Maatalous|Maatalouspolitiikka
    10.9.202604:00
    Heli Lehtelä

    Tanska hyväksyi kiistellyn, uuden L5-typpilannoituslain pitkän ja poikkeuksellisen kiivaan parlamenttikeskustelun jälkeen. Päätös tehtiin viikon mittaisten laajojen mielenosoitusten jälkeen, sillä tanskalaiset maanviljelijät kertovat protestien jatkuvan, kertoo Lantbruksnytt.

    Uusi lannoituslaki (L5) tarkoittaa, että nykyinen peltomaan typpilannoituksen sääntely korvataan vuodesta 2027 alkaen päästöperusteisella mallilla. Sen mukaan lannoitus perustuisi jatkossa enemmän arvioituun typen huuhtoutumiseen tilan pelloilta sekä siihen, kuinka paljon typpeä arvioidaan päätyvän rannikkovesiin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kaksi samankaltaista tanskalaista tilaa voivat saada käytännössä täysin erilaiset toimintaedellytykset.

    Aihe nousee mediassa isoimpien pohjoismaisen maatalouskeskustelujen joukkoon, koska sillä voidaan nähdä olevan rakenteellisia vaikutuksia maatalouteen. Lantbruksnytt kritisoi lakia kovin sanoin ja arvioi sen voivan rajoittaa normaalia viljelyä suurella osalla Tanskan peltoalasta.

    Laskelmien mukaan uusi sääntely merkitsisi sitä, että 65 prosenttia peltoalasta voitaisiin viljellä vain hyvin rajallisella ravinnelisäyksellä tai se jouduttaisiin jättämään kokonaan kesannolle. Vaikutukset ulottuvat ilman muuta satotasoihin ja tilojen kannattavuuteen.

    Laki on osa Tanskan hallituksen vihreää siirtymää. Sen tarkoituksena on EU:n vesistöjä, nitraatteja ja Natura 2000 -alueita koskevien vaatimusten täyttäminen. Lakiin sisältyy myös mahdollisuus lisäsääntelyyn, mikäli ympäristötavoitteita ei saavuteta, sekä määräyksiä pakkolunastuksista ja rangaistuksista rikkomusten yhteydessä.

    Bæredygtigt Landbrug-yhdistys kehottaa tanskalaisia kasvinviljelijöitä dokumentoimaan viljelytappionsa, jotta niiden perusteella voitaisiin vaatia oikeudellisesti korvauksia. Osa asianajajista katsoo nimittäin, että uusi lannoituslaki on EU-oikeuden vastainen, koska se ei perustu riittävään faktapohjaan.

    Vihannestuotanto vapautettiin uudesta sääntelystä vuodeksi 2027.

    Lantbruksnytt: Danska gödsellagen klubbad

    Ministeriet for Natur og Dyrevelfærd: Grøntsagsproducenter undtages fra ny kvælstofregulering i 2027

    Bæredygtigt Landbrug: L5 er vedtaget, men sagen er langt fra afsluttet

    Lisää aiheesta
    • Kuvituskuvan terve vasikka ei liity tapaukseen.

      Eläintaudit | Polttiaisten välittämien nautatautien leviämistä seurattava Suomessakin: Britanniassa sinikielitautia jo 700 pitopaikassa

    • Arvokkaan sonnin siemennesteannoksia on varastossa jo 250 kappaletta. Kuvituskuvan keinosiemennyskoulutus ei liity tapaukseen.

      Lihantuotanto | Agrarheute: Angus-sonnista maksettiin uusi ennätyshinta – pienen lentokoneen verran

    • Kotieläintiedettä Viikissä pääaineenaan lukenut Wendla Leino teki gradunsa eläinten ravitsemuksesta.

      Kasvintuotanto | Maatalous veti helsinkiläisnuoren imuunsa ‒ nyt Yaraa luotsaava Wendla Leino ei edes harkinnut mitään muuta alaa

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    Tanska
    lannoitelaki
    typpilannoitus
    maatalous
    vihreä siirtymä
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Maanomistajat ovat mahdollisuutena hiilensidonnassa, mutta eivät osapuolena keskustelussa

  • Saksasta alkaneet traktorimielenosoitukset ovat laajentuneet myös muihin maihin. Ranskan tiesuluilla on näkynyt lähinnä isoja traktoreita, mikä johtuu siitä, että pääosa protesteihin osallistuvista tuottajista edustaa ison tilakoon tuottajia. Maataloustuotannon vaikeudet ovat pahiten osuneet suurempiin tuottajiin. LEHTIKUVA / AFP

    Koneviesti | Miksi traktorit tulivat Ranskan teille? Näistä syistä maatalousyrittäjät ovat lähteneet barrikadeille Euroopassa

  • Ruokavirasto aloittaa tukien ja palkkioiden maksut joulukuussa, ja ensimmäisessä maksuerässä maksetaan noin 95 % näistä tuista. Kuvituskuva.

    Koneviesti | EU-viljelijätukien tukitasoja ja ehtoja vahvistettu hakuvuodelle 2023 – tukitasoihin pudotuksia