Suomen valtio voi tukea jatkossa erikseen saamelaista poronhoitoa – Euroopan komissiolta vihreää valoa ministeriön esitykselle
Saamelaiskäräjät kuvaa Euroopan komission kirjausta historialliseksi.Tilaajalle
Saamelainen poronhoito on katsottu tukemisen arvoiseksi niin ministeriössä kuin Euroopan komissiossakin. Arkistokuva. Kuva: Tarmo LehtosaloEuroopan komission täytäntöönpanopäätökseen on sisällytetty ensimmäistä kertaa kirjaus, jonka perusteella Suomen valtiolla on tulevaisuudessa mahdollisuus rahoittaa toimenpiteitä, joilla tuetaan alkuperäiskansa saamelaisten poronhoitoa. Päätös koskee porojen ja porotuotteiden tuotantoon sekä kaupan pitämiseen Suomessa myönnettävien kansallisten tukien sallimista.
Sääolojen ja eläintautien poronhoidolle aiheuttamien vahinkojen korvaamista sekä saamelaista poronhoitoa tukevia toimenpiteitä koskevaan toimenpideluokkaan on varattu yhteensä 10 miljoonan euron vuotuinen määrärahakatto.
”Tämä on historiallinen hetki saamelaiselle poronhoidolle. Tämä kirjaus antaa meille toivoa siitä, että myös Suomen valtio on halukas kehittämään uusia tukimuotoja saamelaisen poronhoidon elinvoimaisuuden säilyttämiseksi”, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijainen Tuomas Aslak Juuso.
Juuso kiittelee maa- ja metsätalousministeriön aloitteellisuutta asiassa.
”Saamelaisen poronhoidon tukeminen on lähtenyt ajatuksena liikkeelle ministeriöstä, ja ministeriö on myös edistänyt sitä aktiivisesti parin viime vuoden aikana EU-tasolla. Saamelaiset on pidetty hyvin tietoisina asioiden etenemisestä, vaikka emme ole olleet mukana varsinaisissa neuvotteluissa.”
Suoraan eivät tukirahat vielä kilahtele kenenkään tilille. Saamelaiskäräjät korostaa, että Suomen valtion tulee taata riittävä rahoitus, jotta Euroopan komission täytäntöönpanopäätöksen kirjausta voidaan nyt aidosti lähteä toteuttamaan saamelaisessa poronhoidossa.
”Valtion pitää aloittaa aktiivinen vuoropuhelu ja yhteistyö saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien, Saamelaispaliskunnat ry:n ja Saamelaiskäräjien kanssa siitä, miten päätöstä voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla toimeenpanna kansallisella tasolla.”
Juuso toteaa, että rahoituksen käytöstä ei ole olemassa valmiita ajatuksia, vaan siitä on keskusteltava elinkeinon kanssa.
”Poronhoidon jatkuvuuden turvaamiseksi on tietysti valmistauduttava ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin muutoksiin. Tuki on kuitenkin osoitettu nimenomaan saamelaiselle poronhoidolle. Siksi tulee huomioida saamelaisen poronhoidon perinteisten muotojen, kuten esimerkiksi paimentolaisuuden, säilyttämistä sen avulla.”
Samassa täytäntöönpanopäätöksessä Euroopan komissio nosti suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvauskaton 10 miljoonasta 12 miljoonaan euroon, sekä perinteisten porotalousjärjestelmien investointitukeen ja ylläpitoon varatun kansallisen määrärahan enimmäismäärän 2,4 miljoonaan euroon.
”Korotukset kansallisten määrärahojen enimmäismääriin ovat oikean suuntaisia, mutta eivät riittäviä suhteutettuna esimerkiksi viime vuosien kehitykseen suurpetojen tekemien porovahinkojen osalta”, toteaa Saamelaiskäräjät tiedotteessaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
