Neuvo-rahoista käyttämättä enää 10 miljoonaa – harva tila on hyödyntänyt osuuttaan

Maatilojen neuvontapalveluihin on budjetoitu koko EU-rahoituskaudelle 2023–2027 yhteensä noin 40 miljoonaa euroa, eli noin kahdeksan miljoonaa euroa vuotta kohden. Kokonaispotista on käyttämättä tällä hetkellä enää noin 10 miljoonaa euroa.

”Maatiloille neuvo-raha mahdollistaa edullisen konsulttiavun. Tarve neuvonnalle on ilmeinen”, arvioi asiantuntija Jussi Javanainen Ruokaviraston kehittämistukiyksiköstä.

Neuvontakorvausta on maksettu tänä vuonna yhteensä noin 9,2 miljoonaa euroa 12 641 tilalle. Viime vuonna neuvoa maksettiin koko vuoden jaksolla 12,5 miljoonaa euroa 14 433 tilalle.

Javanaisen mukaan maksumäärien lasku selittynee ainakin osin sillä, että aktiivisimmilla neuvoa käyttävillä tiloilla 10 000 euron kiintiö on täyttymässä tai täyttynyt.

”Tosin vain reilu kaksi prosenttia kaikista neuvoa hyödyntäneistä tiloista on käyttänyt kiintiöstä yli 80 prosenttia. Keskimääräinen käyttöaste neuvoa hyödyntäneillä tiloilla on runsaat 17 prosenttia”, Javanainen selvittää.

Valtaosa tiloista on käyttänyt maatilojen neuvontapalveluihin varatusta tilakohtaisesta 10 000 euron kiintiöstään vain vähän tai ei ollenkaan.

”Tähän mennessä noin puolet Suomen maatiloista on hyödyntänyt tuettua neuvontaa jollain muotoa”, Javanainen sanoo.

Tällä rahoituskaudella neuvo-palvelun piiriin tuli edellistä enemmän aihealueita. Tämä on lisännyt palvelun kysyntää. Kuluvan vuoden aikana selvästi eniten viljelijät ovat hakeneet neuvontaa viljelysuunnitteluun liittyen, lähes 7 500 kertaa.

”Viljelysuunnitteluun liittyvän neuvonnan suosio on yllättänyt, sillä yli kolmannes kaikista neuvonnoista on koskenut viljelynsuunnittelua”, Javanainen toteaa.

Eläinten terveydenhoitosuunnitelmiin liittyviä neuvontatapahtumia on ollut noin 2 200.

”Eläintilat hyödyntävät neuvontaa merkittävästi viljatiloja enemmän. Tuotantoeläinten terveydenhuoltosuunnitelman voi laatia vain eläinlääkäri, mikä selittää aiheen suosiota.”

Kolmanneksi eniten neuvontaa on haettu liiketoimintaosaamiseen liittyen. Tähän kuuluvat talouden suunnittelu ja johtaminen sekä tuotannon muutokset.

Vähemmän neuvontaa kuluvana vuonna puolestaan on kaivattu esimerkiksi peltojen kiinteistörakenteen parantamiseen ja nuorten viljelijöiden tukea saaviin liittyvissä asioissa.

Alueellisesti tarkasteltuna kattavimmin neuvo-rahaa on käytetty Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ely-keskusten alueilla.

Koska varatilanne on tiukka, lisärahoituksen mahdollisuutta kartoitetaan ministeriön puolella.

”Lisävarojen saaminen selvinnee syksyn aikana. Yleisesti ottaen varoja on vaikea siirtää toimenpiteeltä toiselle. Jos rahoitusta ei voida lisätä, vaihtoehtona on esimerkiksi, että jäljellä olevat varat jaetaan tasaisesti loppukaudelle tai sitten rahoitus käytetään saatujen hakemusten tahdissa loppuun.”

Javanainen kehottaa viljelijöitä toteuttamaan suunnitellut välttämättömät neuvo-hankinnat vuoden 2026 aikana.

”Hätäilyä ei hakemusten osalta kuitenkaan nyt toivota, jotta hallinnon puolella saadaan neuvon loppukauden varatilannetta koskevat tarpeelliset selvitykset tehtyä ilman äkillisiä yllätyksiä”, hän korostaa.

”Ruokavirasto ei voi rajoittaa palvelun käyttöä, mutta toivomme, että tilat vakavasti harkitsisivat sitä, etteivät tekisi viljelysuunnitelmia enää neuvo-rahalla.”