Kipsi kiinnostaa tiloja myös sisämaassa ‒ käytön ehtona mereen päätyvä valuma-alue

Kipsin käyttäminen viljelymailla on useita vuosia yhdistetty vahvasti Itämeren ranta-alueisiin.

”’Ei kipsi meille sovi, koska meillä ei ole peltoja meren rannalla’, on yksin yleisimpiä epäilyjä, joihin kipsin parissa työskentelevät neuvojat ja hanketyöntekijät nyt törmäävät”, Kipsi-hankkeen projektipäällikkö Minna Kolari Varsinais-Suomen ely-keskuksesta kertoo.

Tänä vuonna hankealue on laajentunut, ja se ulottuu koko rannikkoalueelle. Kipsiä voidaan pellon muiden ehtojen täyttyessä levittää jopa lähellä itärajaa siellä, missä vesistöjen valuma-alue päättyy mereen. Hankkeen verkkosivuilta pystyy tarkistamaan, kuuluvatko omat pellot hankealueeseen.

Järvien valuma-alueet on rajattu pois kipsin sulfaattipitoisuuden vuoksi. Meressä sulfaattia on luonnostaan makeita vesiä enemmän.

Kipsikäsittely on tähän asti kohdennettu erityisesti savi- ja savipitoisille maille ja sen soveltuvuutta karkeammille maalajeille tutkitaan. Vuonna 2020 alkaneen hankkeen tavoitteena on levittää rannikon valuma-alueen pelloille kipsiä noin 100 000 hehtaarille neljässä vuodessa. Viljelijät voivat hankkeen kautta saada sekä kipsin että levityksen sopiville lohkoille ilmaiseksi.

Tänä vuonna haku oli auki kesän alussa neljä viikkoa, ja hakemuksia tuli laajentuneelta alueelta kaikkiaan 32 000 hehtaarille. Kolarin mukaan määrä ylitti odotukset. Vanhalla hankealueella haku jatkui elokuun loppuun. Syksyn aikana aukeaa uusi hakukausi.

Kipsi-hankkeen porjektipäällikkö Minna Kolari yllättyi kipsihakemusten määrästä. ”On hienoa, että viljelijät ovat muun kuormituksen keskellä jaksaneet hakea. Yhtään hehtaaria ei saada kipsikäsiteltyä ilman viljelijöitä.” Kuva: Carolina Husu

Kipsin levitysalueeksi kannattaa valita lohkoja, joiden pH sekä magnesium- ja kaliumtasot ovat sopivat.

”Kaikkialle kipsi ei sovi. Jättäisin ainakin vähäravinteiset karkeat kivennäismaat levittämättä”, kipsineuvontaa tekevä Netta Leppäranta ProAgria Etelä-Suomesta sanoo.

Hakukriteereissä mitään maalajia ei ole kuitenkaan suljettu pois.

Levitysten tärkein painopiste on Itämeren kuormittuneimpien alueiden lähellä.

Varsinaissuomalaiset saivat Kipsi-hankkeen edellisen haun päättyessä Helsigin Sanomissa negatiivista huomiota osakseen, koska tekivät hakemuksia niukasti. Kolari pitää moitteita perusteettomina. Alueelle on tarjottu kipsiä jo kahden vuoden ajan, ja sitä on haettu jo noin 25 000 hehtaarille.

”Ei sinne määräänsä enempää voi levittää. On myös muistettava, että kipsi ei sovellu monivuotisille kasveille eikä luomupelloille. Kiinnostusta kipsin käyttöön on paljon ja moni aloittaa kokeilun pienellä alalla”, Kolari sanoo.

Luomuviljelijöitäkin kipsi kiinnostaisi, mutta toistaiseksi sitä ei voida hyväksyä luomutotantoon, koska lannoitetuotannossa apatiitin jalostuksen sivutuotteena syntyvä kipsi luokitellaan teollisuuden sivujakeeksi. Tämä herättää Elimäelle kipsin levitysnäytökseen saapuneissa luomuviljelijöissä ihmetystä.

”Ristiriitaiselta tuntuu, että esimerkiksi metsäteollisuuden nollakuitu on luomussa hyväksytty mutta kipsi ei. Molemmat ovat kuitenkin teollisuuden sivutuotteita, eikä minkään erillisen kemianprosessin tulos”, päivittelee MTK-Kaakkois-Suomen puheenjohtaja Matti Seitsonen.

Kipsin käyttöä maanparannusaineena on Yaran asiakkuuspäällikkö Elina Sepän mukaan tutkittu noin kymmenen vuotta, ja suomalaisilla louhoksilla syntyvä kipsijäte on hänen mukaansa hyvin puhdasta.

Juttua korjattu 10.10.2022. klo 10.15. Poistettu lause: ”Myönteisen päätöksen saaminen edellyttää valuma-alueen rajoitusten lisäksi, että lohkojen pH sekä magnesium- ja kaliumtasot ovat sopivat.”

Myönteinen päätös edellyttää vain oikeaa valuma-aluetta, pH ja pitoisuudet ovat suosituksia.