Lintuinfluenssan riski tulee muistaa myös sadonkorjuussa

Millaista viljaa voi käyttää siipikarjan rehuna? Uskaltaako peltoa puida, jos sieltä löytyy kuolleita lintuja? Tarttuuko lintuinfluessa laiduntaviin eläimiin?

Muun muassa näihin ajankohtaisiin kysymyksiin vastasi Eläinten Terveys ETT ry:n asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz MTK:n järjestämässä seminaarissa.

”Tarkoitus ei ole pelotella. Ihmisten ei ole syytä pelätä saavansa lintuinfluenssaa, mutta siipikarjatiloilla on oltava varuillaan ja pidettävä kaikki suojauskeinot käytössä”, Nauholz sanoi.

Hän korosti etenkin siisteyttä ja luonnonvaraisten lintujen pääsyn estämistä tuotantotiloihin. Suurin riski viruksen levittäjinä ovat lokit.

Puinnin yhteydessä maasta löytyvät raadot ovat aina hygieniariski, vaikka niissä ei olisi lintuinfluessaa. Niiden joutumista puimuriin tulee välttää. Riski on suurin lakoviljan puinnissa.

Jos pellolla havaitaan useita kuolleita lintuja, kyseinen alue tai lohko on hyvä jättää puimatta ja ilmoittaa asiasta virkaeläinlääkärille. Koko peltoa ei silti välttämättä tarvitse jättää puimatta.

Etenkään siipikarjatuottajien ei pidä itse koskea lintuihin, Nauholz muistuttaa.

Yksittäisen kuolleen linnun voi haudata tai hävittää pussissa roskikseen, mutta siihen ei tule koskea käsin vaan siirtää esimerkiksi lapiolla tai suojahanskoilla. Puimurissa on hyvä pitää mukana käsidesiä, Nauholz muistutti.

Siipikarjarakennusten lähellä olevat pellot kannattaa ETT:n ohjeen mukaan muokata mahdollisimman pian, jotta sinne jäävät jyvät eivät houkuttele luonnonvaraisia lintuja.  Kuva: Pasi Leino

ETT pitää lämminilmakuivaamossa kuivattua viljaa turvallisena siipikarjan rehustukseen. Kun viljan lämpötila on noussut vähintään 60 celsiusasteeseen yli 15 minuutiksi, voi olla melko turvallisin mielin, Nauholz sanoo.

”Kunhan vilja säilytetään kuivauksen jälkeen niin, etteivät luonnonvaraiset linnut pääse sitä tartuttamaan. Tästä on tärkeää muistuttaa myös ostoviljan tuottajia.”

Kuivaamossa kippaustilan ovet tulee pitää kiinni, kaatosuppilot peitettynä ja ilma-aukot verkotettuina. Varastoitava vilja on aina peitettävä. Tilalla siilojen ja syöttöputkien tulisi olla tiiviitä niin, ettei viljaa kasaudu mihinkään houkuttelemaan lintuja tai jyrsijöitä.

Laiduntaville märehtijöille lintuinfluenssa ei aiheuta vaaraa, mutta niiden juomaveden puhtaudesta tulee huolehtia muiden taudinaiheuttajien vuoksi. Kissoilla tartuntoja ei ole Suomessa havaittu.

Lintuinfluenssaa on syytä epäillä tilalla, jos esimerkiksi rehun tai veden kulutus muuttuu, lintujen käytös muuttuu tai kuolleisuus lisääntyy. Oireiden perusteella ei voida erottaa, onko kyse IB-viruksesta vai lintuinfluenssasta, joten asia on aina tutkittava.

Muutamien viikkojen jälkeen tilanne Suomessa saattaa jo hieman helpottaa, sillä suurin osa lokeista muuttaa talveksi pois, Nauholz rauhoitteli.

MTK:n kananmunaverkoston puheenjohtaja, tuottaja Juuso Hulmi Loimaalta kannusti tiloja huolellisuuteen.

”Omalla tilalla on tarkistettu kaikki suojaverkot ja ohjeistettu myös työntekijät niin, ettei ovia pidetä missään tilanteessa auki. Maahan pudonneet viljat siivotaan huolellisesti.”

Hulmi toivoo myös rehujen valmistajilta erityistä tarkkuutta luonnon lintujen pitämiseen poissa rehujen läheisyydestä. Ruokavirasto ja ETT saivat tuottajalta kiitosta toiminnastaan.

Hulmi toivoo, että tilanne ei lopeta kokonaan minkkitarhoja Suomesta, sillä niiden rooli lopetettujen kanojen hävittämisessa on merkittävä.