Eeva Harhala (vas.) on Kaupin tilan tuleva yrittäjä yhdessä puolisonsa kanssa. Tiina ja Risto Linnainmaa toimivat yrittäjinä nykyisin. Kuva: Sanne KatainenHämeenkyröTule seuraamaan maitotilan vuodenkiertoa – Kaupin tilalla rakennetaan tulevaisuutta
Hämeenkyröläisellä Kaupin tilalla valmistaudutaan sukupolvenvaihdokseen. Pääsemme seuraamaan maitotilan arkea vuoden kestävässä juttusarjassa.TilaajalleOhut lumiharso peittää maata marraskuun puolen välin paikkeilla. Hämeenkyröläisen Kaupin tilan pihassa ensimmäisenä tulijaa tervehtii 13-vuotias lempeä sekarotuinen Nala-koira.
Tiina Linnainmaa opastaa toimittajaa siirtämään autonsa, sillä maitoauto tulee hetkenä minä hyvänsä keräämään tuoreet maidot tankista.
Sisällä tervehdittävänä on bordercollie, Gino. Liuta kissanpentuja tekee lähempää tuttavuutta tulijan kengännauhojen kanssa. Vasta tämän eläimellisen vastaanottokomitean jälkeen pääsee kättelemään tilan väen.
Tiina Linnainmaa kutsuu kahvipöytään.
Risto Linnainmaa aloitti yrittäjänä Kaupin tilalla vuonna 1988. Tiina Linnainmaa tuli mukaan naimisiinmenon myötä vuonna 1990. Kuva: Sanne KatainenTilan pitkä historia on saamassa jatkumoa, sillä tilalla suunnitellaan parhaillaan sukupolvenvaihdosta.
Tiina ja Risto Linnainmaan maitotilaa kutsutaan Kaupin tilaksi. Sen historia on hyvin tiedossa 1600-luvulle asti, jolloin tila oli peräti 30 eri omistuksessa. 1914 Risto Linnainmaan isoisän isä osti tilan pakkohuutokaupasta itselleen.
Risto Linnainmaa otti tilan nimiinsä vuonna 1988, ja Tiina tuli kuvioihin mukaan vuonna 1990.
Eeva Harhala toimii Faballa eläinaineksen asiantuntijana. Hän huolehtii Kaupin tilan karjanjalostuksesta. Kuva: Sanne KatainenTilan pitkä historia on saamassa jatkumoa, sillä tilalla suunnitellaan parhaillaan sukupolvenvaihdosta.
Tilan on ainakin osittain tarkoitus siirtyä Linnainmaiden tyttären Eeva Harhalan ja hänen puolisonsa Patrik Harhalan omistukseen tulevaisuudessa.
Vapaa-ajallaan nuoret auttavat tilan töissä, mutta toistaiseksi leipä tulee tilan ulkopuolelta. Eeva on Faballa eläinaineksen asiantuntijana ja Patrik on töissä Trans Härmä oy:llä.
Kaupin tilan päärotu on holstein, mutta joukosta löytyy ayrshireä ja muutama jersey. Kuva: Sanne KatainenYhteiskunnallinen vaikuttaminen on koko perheen ”harrastus”, ja luottamustehtäviä onkin kertynyt liuta. Tiina Linnainmaa toimii maitovaltuuskunnan puheenjohtajana ja osuuskuntien keskusjärjestö Pellervon hallituksen varapuheenjohtajana. Pellervon pestin kautta Tiina Linnainmaa edustaa myös Brysselissä Cogecassa.
Risto Linnainmaa istuu Hämeenkyrön kunnanvaltuustossa ja kahdessa lautakunnassa.
Myös Eeva Harhala on päätynyt vanhempien jalanjäljissä vaikuttamisen tielle. Taustaa on nuorisovaltuustosta. Nyt hän vaikuttaa MTK:n maaseutunuorten Euroopan kattojärjestön Cejan edustajana sekä Hämeenkyrön kunnanvaltuustossa.
”Lähdin kuntavaaleihin ajatuksella, että voin kerätä muutaman äänen yhteiseen hyvään. Pääsinkin läpi”, Eeva Harhala sanoo.
Vaikuttaminen on toisaalta tapa päästä tilalta ”muihin ympyröihin.”
”Tässä ollaan 24/7 kiinni. Luottamustehtävät tuovat mielekkyyttä elämään”, Tiina Linnainmaa sanoo.
Tiina Linnainmaan mukaan luottamustehtävät tuovat mielekkyyttä elämään. Se on hyvää vastapainoa maitotilan arjelle. Kuva: Sanne KatainenKaupin tilalla tavoitteena on tuottaa maitoa mahdollisimman kannattavasti.
”Ei haeta huipputuotoksia lehmistä, vaan että ne olisivat kestäviä ja tuottaisivat kustannustehokkaasti maitoa”, Eeva Harhala selittää.
Yksi keskeinen mittari on karjan keskipoikimakerta. Tällä hetkellä se on tilalla 3,08. Suomen keskiarvo on hänen mukaansa noin 2,5. Hyvänä tavoitteena hän pitää 3,5:tä.
”Suoraan tilipussiin ei tällä periaatteella kilise rahaa, mutta sitä säästyy paljon, kun lasketaan mitä lehmien uudistaminen maksaa”, hän sanoo. Yhden vasikan kasvattamisen lypsylehmäksi sanotaan kustantavan noin 2 000 euroa.
Tilalla keskitytään tuottamaan maitomäärän sijaan pitoisuuksia.
Ei tilan kokonaismaitotuotos silti kalpene valtakunnallisessa vertailussa. Tilan maitotuotos ilman energiakorjausta on noin 10 900 kiloa. Valtakunnallinen keskiarvo oli viime vuonna Pro Agrian mukaan 10 162 kiloa.
Tulevassa juttusarjassa pureudutaan sukupolvenvaihdokseen, sillä tilakauppoja on alettu suunnittelemaan. Toistaiseksi Eeva Harhala auttaa vanhempiaan tilan töissä sen minkä päivätyöltään ehtii. Kuva: Sanne KatainenTämä artikkeli aloittaa juttusarjan, jossa seurataan tilan arkea vuoden ajan.
”Tämähän on sitä maaseudun PR-toimintaa”, Tiina Linnainmaa nauraa.
Maitotilan arjesta kertominen sopii yrittäjien mentaliteettiin, sillä tilan toimintaa on esitelty ennenkin suurelle yleisölle. Tilalla on vieraillut päiväkoti- ja koululaisryhmiä, partiolaisia sekä paikallinen suunnistusseura maatilasuunnistuksessa. Viime keväänä pidettiin Länsi-Maidon kanssa yhteistyössä lehmien laitumelle lasku.
Tilavierailujen järjestäminen on vaativaa, mutta palkitsevaa. Ja tärkeää.
”Hämeenkyrökin on aika maaseutumainen, mutta monilla ei ole enää mitään käsitystä miten ruokaa tuotetaan”, Risto Linnainmaa selittää.
Juttu on ensimmäinen osa Maatilan vuosi -sarjaa, jossa seurataan Kaupin tilan arkea.Kaupin tila
Yrittäjät Tiina ja Risto Linnainmaa.
Yhden robotin tila, sijaitsee Hämeenkyrössä.
Lypsylehmiä noin 70, karjaa yhteensä noin 130.
Päärotu holstein, jonkin verran ayrshireä ja muutama jersey.
Omaa peltoa on 53 hehtaaria ja vuokramaita saman verran. Metsää 48 hehtaaria.
- Osaston luetuimmat
