Villisikojen suurlauma lienee hajonnut Satakunnassa – kansallispuistosta on tulossa sikojen kyseenalainen turvapaikka

Valtavan, noin 30 villisian lauma keskeisellä sianlihantuotantoalueella Satakunnassa on herättänyt suurta huolta tänä syksynä. Pelko sioille tappavasta afrikkalaisesta sikarutosta on lisääntynyt, kun tauti pääsi valloilleen tänä syksynä ensimmäisen kerran Ruotsissa.

Riistakameran videolle tallentunut jättilauma oli poikkeuksellisen suuri ja etenkin Satakunnassa suuri yllätys.

”Aiemmin täällä on ollut vain yksin–kaksin liikkuneita villisikoja”, kertoo Kokemäen-Kauvatsan riistanhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Mikko Kylä-Setälä.

Lauma kuvattiin ensin Kokemäen Säpilänniemessä syyskuun lopussa. Sen jälkeen villisikajoukkio tallentui kuviin Laviassa.

Kylä-Setälä arvioi nyt, että iso lauma on jakaantunut useampaan pienempään porukkaan. Esimerkiksi Kokemäen Ahvenuksessa on ollut liikkeellä kolmen sian joukko.

Sikojen hajaantuminen on metsästyksen kannalta hyvä asia, Kylä-Setälä uskoo. Pienemmässä joukossa siat liikkunevat rauhallisemmin kuin isossa ryhmässä.

Villisikajahti menee nyt Kokemäen alueella kaiken muun ohi. Jos havainto villisioista tulee, hirvijahtikin keskeytetään ja aloitetaan sikajahti. Kuva: Johannes Wiehn

Paikallisten metsästäjien tahto on sama kuin sikatilallisten: villisikoja ei alueelle haluta.

”Teemme kaikkemme, etteivät villisiat olisi peruselämistä haittaamassa. Niistä ei ole kauheasti myönteisiä seurauksia Suomen luonnossa.”

Kokemäellä osa metsästysseuroista sopi heti lokakuun puolivälissä seurojen rajat ylittävästä jahtitoiminnasta.

”Heti kun saadaan havainto, ruvetaan rakentamaan metsässuunnitelmaa. Villisikajahti menee kaiken muun ohi: jos hirvijahti on käynnissä, se keskeytetään”, Kylä-Setälä kertoo.

Kolmessa yhteisjahdissa on saatu jo yksi villisika kaadettua.

Murhetta aiheuttaa Puurijärvi-Isosuon kansallispuisto, jonka alueella villisiat näyttävät viihtyvän. Siellä ei saa metsästää.

Alue on tunnettu lintujen keitaana, mutta miten käy pesintöjen, jos villisiat rosvoavat keväällä munia, Kylä-Setälä pohtii.

Suomen villisikakannan pysyminen muutamassa tuhannessa yksilössä kymmenien tai satojen tuhansien sijaan on metsästäjien uutteran työn ansiota, todettiin viime viikolla MTK-Satakunnan järjestämässä villisikatilaisuudessa Huittisissa.

”Ilman metsästystä kanta voisi nousta jopa 40 prosenttia vuodessa. Villisika on lisääntymispotentiaaliltaan maailman tehokkain sorkkaeläin”, kuvaili Suomen metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.

Villisikoja ei pitäisi ruokkia muuten kuin houkuttelutarkoituksessa. Jos halutaan ruokkia esimerkiksi peuroja niin, etteivät murkinat kelpaa villisioille, ainoa vaihtoehto on oikeastaan rehuheinä, Simenius kertoi. Ruokintapaikan kävijäkuntaa on lisäksi syytä tarkkailla myös riistakameralla.

”Virossa villisioille tarkoitettu ruoka kaivetaan maahan. Siat innostuvat erityisesti, jos maan sisään kaivettu peruna alkaa käymään.”