Suomalainen luomuspeltti valloittaa ulkomailla – Birkkalan tila valmistautuu myllyn laajentamiseen

Suomalaisille erikoiskasveista tehdyille tuotteille on ulkomailla kysyntää, uskoo Birkkalan tilan isäntä Simo Larmo.

”On uskallettava tehdä yhteistyötä. Lisäksi vaaditaan pääomia, riskinottoa ja riskinsietokykyä”, hän sanoo.

Larmo tietää, mistä puhuu. Salon Suomusjärvellä sijaitsevan Birkkalan tilan spelttivehnästä valmistetut tuotteet tekevät kauppansa ulkomailla niin hyvin, että tuotantotilat ovat käymässä ahtaiksi.

”Kivimylly kykenee jauhamaan noin 600 kiloa tunnissa, tarve olisi moninkertainen.”

Myllyliiketoiminta on tänä vuonna eriytetty omaksi osakeyhtiökseen, Larmo kertoo. Tila jatkaa toiminimen alla.

Osakeyhtiö mahdollistaa uusien kumppaneiden ottamisen mukaan, Larmo perustelee. Myllyn toiminnan laajentaminen vaatii pääomaa mutta myös tietoa ja taitoa. Näitä asioita kumppaneiden toivotaan tuovan yhtiöön mukanaan.

”Myllyliiketoiminta on erittäin kilpailtu ala.”

Speltti on yksi vehnän alkumuodoista. Arkeologisia havaintoja speltin käytöstä on yli 8 000 vuoden takaa. Kuva: Oskar von Essen

Myllyn liikevaihto oli viimeisimmässä tilinpäätöksestä 610 000 euroa, josta viennin osuus oli puolet, Larmo kertoo.

Birkkalan tilan speltti on luomua. Omaa viljelyä täydentää luomusopimusviljelijöiden verkosto.

Viime satokaudella luomuspelttiä kulki Birkkalan myllyn läpi 1,3 miljoonaa kiloa, josta omaa tuotantoa 200 000–300 000 kiloa.

Larmon vanhemmat aloittivat 1990-luvun alkupuolella spelttivehnän viljelyn ja jalostamisen navetan ylisillä, jonne remontointiin tyhjäksi jääneestä lattiakanalasta tuotantotilat.

Sukupolvenvaihdos tehtiin vuona 2014. Uudet yrittäjät siirsivät tilan tuotannon luomuun ja alkoivat tehdä töitä viennin eteen. Ensi askeleita otettiin vuonna 2017 Amazonin kautta.

Amazon jäi kokeiluksi. Nyt tärkeitä ovat yhteistyökumppanit, jotka vastaavat tuotteiden jakelusta ulkomailla.

Birkkalan spelttituotteita viedään eri puolille Eurooppaan, esimerkiksi Norjaan, Tanskaan ja Hollantiin. Vientiä on myös Euroopan ulkopuolelle, mutta sisämarkkina on tällä hetkellä merkittävämpi, Larmo kertoo.

Jauhojen, myslien ja helmien lisäksi nyt etsitään markkinaa spelttimaltaille.

Larmo uskoo, että suomalaisille erikoiskasveille riittää kysyntää ulkomailla.

Roni Lehtonen työntouhussa pakkaamassa spelttituotteita.  Kuva: Oskar von Essen

”Saksan spelttimarkkina on pohjaton”, kuvaa Larmo yhtä merkittävimmistä vientimaista.

Ostaja voi hankkia Birkkalan spelttituotteita joko kuluttajapakkauksissa tai isoissa säkeissä.

Suomessa Birkkalan tuotteita on sekä S- että K-ryhmän valikoimissa. Lisäksi niitä voi ostaa verkkokaupasta.

Uusia mahdollisia ulkomaisia asiakkaita Larmo kertoo lähestyvänsä sähköpostilla. Lisäksi hän on puolisonsa Riina Larmon kanssa ahkeria somettaja muun muassa Tiktokissa ja Linkedinissä.

Vaikka sosiaalinen media ei ole tärkein markkinointi- tai mainontakanava, se on hyvä väylä kertoa luomutilan arjesta ja spelttituotteista, Simo Larmo perustelee.

Ulkomaillakin Larmojen tekemät päivitykset noteerataan kielimuurista huolimatta.

Spelttivehnä alkaa olla puintikypsää. Birkkalan tilan isäntä Simo Larmo on tyytyväinen satonäkymiin.  Kuva: Oskar von Essen

Birkkalan speltin valttikortteja ulkomailla ovat luomun lisäksi kivimyllyllä jauhetut tuotteet, puhtaus ja suomalaisuus.

”Jokainen vientierä tutkitutetaan laboratoriossa, jolloin voimme osoittaa, ettei tuotteissa ole torjunta-ainejäämiä”, Larmo kertoo.

Hänen mukaansa suomalaisuus vetoaa asiakkaisiin erityisesti Pohjois-Saksassa.

Kivimyllyllä jauhaminen on yksi Birkkalan spelttituotteiden laadun takaaja, Simo Larmo kertoo.  Kuva: Oskar von Essen