• Kuuntele, miltä kimalaispesässä kuulostaa – Jokaisella kimalaislajilla on tunnistettava ääni

    Kimalaisen ääni vaihtelee matalasta korkeaan. Surina syntyy siipien liikkeestä.
    Kimalaisen lentoääni on matala, varoitusääni kimeä ja korkea.
    Kimalaisen lentoääni on matala, varoitusääni kimeä ja korkea. Kuva: Jarkko Sirkiä
    Maatalous|Eläimet ja kasvit
    6.7.202219:00
    Anne Joutsenlahti-Lankinen

    Kimalaiset ovat leppoisaa väkeä, joka ahertaa aamusta iltaan meden haussa. Yhteentörmäyksiä voi kuitenkin tulla, jos pahaa aavistamatta sohaisee talikolla kompostiin asettuneeseen kimalaispesään. Silloin vastauksena on kimeä ja korkea, yhtäjaksoinen ääni, joka varoittaa uhkaajaa.

    ”Ääni tulee siivistä. Kimalaisen lentolihakset ovat kooltaan massiiviset muihin hyönteisiin verrattuna, ja siksi se synnyttää huomattavasti isomman äänen kuin esimerkiksi kärpänen”, Oulun yliopiston tutkija, dosentti Olli Loukola kertoo.

    Jos häiritsijä ei usko varoitusääntä, voi kimalainen turvautua myrkkypiikkiinsä ja pistää tunkeilijaa. Toisin kuin mehiläinen, kimalainen ei kuole pistettyään, vaan se voi pistää monta kertaa.

    Kimalaisen lentoääni on useimmiten matalan suriseva. Toisenlaista ääntä se pitää pölyttäessään tiettyjä kasveja. Esimerkiksi tomaatin kukasta siitepölyä irrottaessaan kimalainen joutuu värisyttämään lentolihaksiaan kukalla.

    ”Jokaisella kimalaislajilla on tunnistettava ääni. Mikäli ihmisellä on absoluuttinen sävelkorva, hän pystyy tunnistamaan kimalaislajit äänestä”, Olli Loukola kertoo.

    Tutkija itse ei usko tunnistavansa yli 40:tä Suomessa esiintyvää kimalaislajia äänen perusteella mutta kertoo 1960‒70-luvulla Oulun yliopiston professorina toimineesta Olavi Sotavallasta, jonka absoluuttinen sävelkorva auttoi hyönteistutkimuksessa. Sotavalta tunnisti kimalaiset lentoäänen perusteella lajilleen ja vielä nuotitti niiden äänet.

    Tähän aikaan kesästä kuningatar on jo vetäytynyt pesäänsä munimaan työläisten jatkaessa meden haussa. Olli Loukola kehottaa ihmisiä seuraamaan kimalaisten lentoa omalla pihalla.

    ”Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa Pölyhyöty-hankkeessa haetaan kimalaislaskijoita auttamaan kimalaisseurannassa. Osallistumalla hankkeeseen voi auttaa selvittämään, miten Suomen kimalaiset voivat”, Loukola kertoo.

    Tarkemmat tiedot kimalaisseurannasta voi lukea Syken verkkosivuilta.

    Lue lisää:

    Älykäs kimalainen oppii nopeasti – asiantuntijat kertovat, miten kimalainen löytää ravintonsa ja miksi sellainen voi eksyä nuppuun

    Video: Kimalainen pelaa palloa – metsän tärkein pölyttäjä paljastui hämmästyttävän älykkääksi

  • Mainos: Suomen Ajoneuvopantti Oy

    Lainaa traktoria vastaan – uusi mullistava rahoituspalvelu tarjoaa joustavuutta maatilan menoihin

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle