Suomalainen kanamuna on poikkeuksellinen tuote puhtaudessaan. Kuva: Sari Gustafsson
Yhdysvallat on nyt itse kananmunanviennin suurin este
Tuoreimman tiedon mukaan Yhdysvallat edellyttää kananmunantuonnilta samaa lupaprosessia kuin normaalioloissa. Suomessa viennin rakentamisessa tehokkain toimija voisi olla tuottajaorganisaatio.Tilaajalle
Yhdysvallat on pyytänyt Euroopan mailta, myös Suomelta, apua kananmunapulaansa. Vientilupaehtoja ei kuitenkaan ole Yhdysvaltojen puolelta löysätty, odotusten vastaisesti. Kuva: Jaana KankaanpääYhdysvallat tiedusteli maaliskuussa useiden Euroopan maiden kiinnostusta kananmunien vientiin sekä seuraavan puolen vuoden kananmunan vientikapasiteettia.
”Suomesta vastattiin, että kiinnostusta on, mutta vientilupaa ei entuudestaan ole. Nyt odotamme, miten Yhdysvallat reagoi”, kertoo Ruokaosaston osastopäällikkö Minna-Mari Kaila maa- ja metsätalousministeriöstä.
Yhdysvallat on tiedottanut, että kananmunien tuonti edellyttää normaalia lupahanketta. Odotusten vastaisesti näyttää siltä, että lupaprosessia ei nopeuteta.
”Kananmunien vienti Suomesta Yhdysvaltoihin on nyt pitkälti ostajan käsissä. Meillä on tahto myydä, ja mielellään hyvällä hinnalla, kananmunia heille”, Kaila summaa.
Kailan mukaan Yhdysvallat todennäköisesti selvittää kananmunien saatavuuden ensin niistä maista, joille se on jo aiemmin myöntänyt tuontiluvan.
”Jos tilanne on tämä, että Yhdysvallat ei lupaehdoissaan jousta, Suomi ei akuuttiin munapulaan apua pysty antamaan.”
Suomesta elintarvikevientiä lähdetään rakentamaan maihin, joihin on riittävän mittavaa vientikapasiteettia. Kaila korostaa, että yrityksillä on keskeinen rooli siinä, mihin vientitoimenpiteitä kohdennetaan.
”Yhteistyössä yritysten ja viranomaisten kanssa arvioidaan mitkä ovat relevantteja viennin kohdemaita. Kananmunan kohdalla tuottajaorganisaatiolla olisi yksittäisiä pakkaamoja isommat hartiat lähteä rakentamaan vientiä”, Kaila arvioi.
”Jos viennin arvioidaan olevan riittävän laajaa ja palvelevan yrityksiä riittävän laajasti, Ruokavirasto voi ottaa hankkeen jonoon.”
Yhdysvaltojen vientilupaprosessi vaatii tarkkaa suomalaisen tuotantoympäristön ja lainsäädännön dokumentointia ja Yhdysvaltojen Suomessa suorittamia tarkastuksia. Eläinperäisten elintarvikkeiden kohdalla hanke on moniportainen.
”Tiistaina Yhdysvalloista saatiin kananmunien ja munavalmisteiden vientiehdot, eikä pikamenettelyä viennissä ole. Seuraava askel on nyt tutustua vientiehtoihin ja selvittää, mitä toimia ja selvityksiä vienniltä vaaditaan”, kertoo erityisasiantuntija Leena Salin maa- ja metsätalousministeriöstä.
Kun yritys tai yhteisö pyytää viranomaisneuvotteluita vaativan vientilupahankkeen käynnistämistä, Ruokaviraston vientijaosto arvioi sen edellytykset useiden eri kriteerien perusteella.
”Jos viennin arvioidaan muun muassa olevan riittävän laajaa ja palvelevan yrityksiä riittävän laajasti, Ruokavirasto voi ottaa hankkeen jonoon. Sitä puretaan resurssien määräämällä tahdilla. Lupaprosessit voivat olla hitaita myös kohdemaan asettamista vaatimuksista ja hyväksyntäprosesseista johtuen”, selvittää Salin.
”Vientilupaprosessi voi mennä nopeutetusti läpi, jos Yhdysvaltojen viranomaiset niin haluavat”, sanoo kansainvälisen kaupan johtaja Thimjos Ninios MTK:sta.
Ninios hämmästelee sitä, että pakkaamojen suunnasta ei ole tartuttu vientimahdollisuuden selvittämiseen tarmolla.
”Meillä on ehkä totuttu tekemään asioita liian helposti”, hän kritisoi.
”Viranomainen ei lähde vientimahdollisuutta selvittämään, ellei alalta tule pyyntöä. Tässä pakkaamoilla on keskeinen tehtävä. Vientiluvan hakemista voi pyytää myös tuottajayhteisö, jos sillä on edellytykset kananmunien pakkaamiseen”, Ninios jatkaa.
Valtiovallan pitää sitoutua vientipyrkimyksiin ja tehdä osansa niiden edistämiseksi, vaatii Ninios.
”Tällaisen tilaisuuden avautuessa esimerkiksi ministerin vierailu voisi vaikuttaa positiivisesti asian etenemiseen.”
Ninios uskoo suomalaisen kananmunan vientipotentiaaliin.
”Suomalainen kanamuna on poikkeuksellinen tuote puhtaudessaan. Antibiootti- ja salmonellavapaus ovat kilpailuvaltti Yhdysvaltojen kaltaisessa isossa markkinassa. Sieltä löytyy kuluttajamassaa, joka on valmis maksamaan lisäarvoa laatutekijöistä. Suomalaiset kananmunat tulisi kohdentaa tällaiseen kuluttajaryhmään, eikä ajatellakaan, että pienillä tuotantomäärillä pitäisi koko markkinaa kattaa”, hän esittää.
Suomen vienti on viime vuodet suuntautunut lähimpiin, munapulan vaivaamiin vientimaihin. Kuvituskuva kotimaasta. Kuva: Jaana KankaanpääSuomen Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Veera Lehtilä toteaa, että vientihanketta ei ole tyrmätty missään vaiheessa ja kiinnostusta viennin aloittamiseen on. Mutta tilanteessa tarvitaan nyt malttia.
Suomen vienti on viime vuodet suuntautunut lähimpiin, munapulan vaivaamiin vientimaihin.
”Suomalainen kananmuna on upea tuote ja siinä on ehdottomasti vientipotentiaalia. Viime vuosina on panostettu vientisopimusten saamiseen uusiin maihin ja kokemus on osoittanut, että nämä ovat pitkiä prosesseja. EU:n ulkopuolisiin maihin suuntautuvassa viennissä on omat kommervenkkinsä”, Lehtilä toteaa.
- Osaston luetuimmat
