Maatilat ovat innostuneet viime aikoina perinteisen maataloustuotannon lisäksi energian tuottajina. Aurinkopaneeleita näkee tuotantorakennusten katoilla yhä useammin, ja myös biokaasulaitoksia nousee tasaiseen tahtiin maaseudulle.
Maatiloilla on kiinnostusta enemmänkin energiantuotantoon, mutta tuotannon ja kulutuksen kohtaaminen tilatasolla ei aina kannusta investointeihin. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) vetämässä FarmEnergy – Maatilojen energiayhteisö -hankkeessa selvitetään, pystytäänkö energiayhteisömallin avulla poistamaan esteitä energian jakamisessa sähköenergian tuottajilta sähköenergian kuluttajille eri kiinteistöjen välillä.
”Toistaiseksi eri kiinteistöjen, esimerkiksi maatilojen, välillä siirtyvä sähköenergia ei mahdu energiayhteisön toimintamalliin.” Kalle Pesonen
Energiayhteisö on Suomessa melko uusi toimintamuoto. Esimerkiksi taloyhtiön osakkaat voivat perustaa energiayhteisön, jonka kautta taloyhtiön aurinkovoimalan tuottama sähköenergia jaetaan saman kiinteistöverkon piirissä oleville osakkaille.
Toistaiseksi eri kiinteistöjen, esimerkiksi maatilojen, välillä siirtyvä sähköenergia ei mahdu energiayhteisön toimintamalliin. Tätä mahdollisuutta selvitetään nyt sähkön tuottajien ja sähkön jakelusta vastaavan verkkoyhtiön yhteistyöllä, sanoo Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun lehtori Kalle Pesonen.
”Mukana on kuusi maatilaa Etelä-Savon alueelta, joilla on jo sähkön tuotantoa tai kiinnostusta siihen. Lisäksi mukana ovat verkkoyhtiö Järvi-Suomen Energia sekä Luonnonvarakeskus Luke ja Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT.”
Yksi hankkeessa mukana olevista tiloista näistä on juvalainen Taskilan tila, joka suunnittelee aurinkovoimalaa. Mahdollinen uudenlainen energiayhteistyö kiinnostaa kovasti, sanoo 80 lypsylehmän tilan isäntä Jussi Kietäväinen.
”Hankkeessa on mitattu eri koneiden ja laitteiden, esimerkiksi lypsyrobotin ja maidon jäähdytyksen sähkönkulutusta ja selvitetty tarkasti, milloin ja mihin sähköä kuluu. Vuosikulutus on luokkaa 100 000 kilowattituntia ja meillä on suunnitteilla maa-asenteinen aurinkovoimala.”
Kietäväinen on alustavasti kaavaillut 60 kWp:n tehoista voimalaa, josta sähköä riittäisi ajoittain myyntiinkin. Energiayhteisön avulla siirto muille yhteisön osakkaille olisi mahdollista, ja toisaalta tila voisi ostaa yhteisön kautta esimerkiksi paikallisen biokaasulaitoksen tuottamaa sähköä.
”Uusi asia tämä on meillekin, mutta parhaassa tapauksessa hajautettu energiayhteisötoiminta voi tuoda lisää elinvoimaa maaseudulle.” Tomi Öster
FarmEnergy -hankkeessa simuloidaan energiayhteisön sisäistä virtuaalista sähkömarkkinaa ja selvitetään, pystyykö hajautettu energiayhteisö kilpailemaan paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla.
Tavoitteena on luoda toimiva ohjelma energiayhteisön osakkaiden väliseen energiakaupankäyntiin ja selvittää, miten mahdollinen hyöty jaetaan tasapuolisesti. Sähköverkkoyhtiötä kiinnostaa koko uudenlainen konsepti, sanoo Järvi-Suomen Energia Oy:n kehityspäällikkö Tomi Öster.
”Uusi asia tämä on meillekin, mutta parhaassa tapauksessa tällainen hajautettu energiayhteisötoiminta voi tuoda lisää elinvoimaa maaseudulle, jos alkutuottajat pystyvät vaihtelemaan energiaresurssejaan.”
Hankkeessa rakennetaan myös malli sähkönsiirtotariffille niin, että se mahdollistaa energiayhteisöjen toiminnan laajenemisen sekä kannattavan toiminnan myös sähkönsiirtoyhtiölle.
Avainasemassa onkin Österin mukaan siirtotariffijärjestelmä, jonka pitäisi huomioida niin energiantuottajat ja -käyttäjät kuin verkkoyhtiökin.
”Odotan mielenkiinnolla minkälaisia tuloksia saamme. Tässä voi olla saavutettavissa isojakin hyötyjä, mikäli tuotantoa saadaan sijoitettua oikeisiin paikkoihin verkostoa.”
Rahoitus hankkeelle tulee Hämeen ELY-keskuksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020. Lopullisia tuloksia hankkeesta saadaan vuoden 2024 lopussa.
