• Patrik ja Eeva Harhalasta tulee maitotilallisia ensi vuonna.
    Patrik ja Eeva Harhalasta tulee maitotilallisia ensi vuonna. Kuva: Sanne Katainen

    Kaupin tila on murrosvaiheessa – siksi joulu on sekoitus uusia ja vanhoja perinteitä

    Kaupin tilalla joulun juhlintaan liittyy lämpöä ja yhteisöllisyyttä neljän sukupolven voimin Hämeenkyrön maisemissa.
    Tilaajalle
    Maatalous|Maidontuotanto
    23.12.202406:00
    Piia Lehojärvi
    Hämeenkyrö

    Kaupin tilan alkutalvi ei ole ollut ruusuilla tanssimista. Navetalla virusripuli tiputti maitomääriä, ja sairaita lehmiä on jouduttu hoitamaan hartiavoimin.

    ”Yhdellä lehmällä meni vastustuskyky niin alas, että se sai kolin”, kertaa maitotilayrittäjä Tiina Linnainmaa. Kolibakteerin aiheuttamaan utaretulehdukseen sairastunut lehmä voi joskus mennä niin huonoon kuntoon, että se kuolee. Tämäkin lehmä jouduttiin lopettamaan, Linnainmaa sanoo.

    Lisäksi yksi lehmä on jouduttu lopettamaan suolitukoksen vuoksi, maitotankki on hajonnut ja lantaraappaa on jouduttu korjaamaan.

    Kaikki nämä toki kuuluvat maitotilan arkeen, Linnainmaa myöntää.

    ”Toivottavasti jouluna olisi rauhallisempaa”, hän lausuu toiveensa.

    Kaupin tilalla lehmät saivat oman joulukuusen.
    Kaupin tilalla lehmät saivat oman joulukuusen. Kuva: Sanne Katainen

    Tänä vuonna joulun ja uuden vuoden aika on varsin repaleista, kun pyhiä osuu viikolle paljon. Maitotilalla se tarkoittaa varautumista.

    ”Pyhiä on niin paljon, että lehmien rehuja on pitänyt tilata etukäteen”, kertoo Risto Linnainmaa. Maidonkeräily kyllä toimii pyhinäkin normaalisti, mutta rehuja ajetaan vain arkena. Myös siemennyksiä joutuu ajoittamaan arkipäiville, koska seminologi ei kulje joka päivä.

    Vaikka vastoinkäymiset ja varautuminen ovat aiheuttaneet lisätyötä, tilalla on jaksettu ihan hyvin, sanoo Risto Linnainmaa. Virusripuli jäi lopulta onneksi melko lieväksi, ja nyt lehmät ovat tervehtyneet ja maitomäärät palautuneet normaaleiksi.

    Joulu alkaa Eeva Harhalan mukaan siitä, kun vuosikausia vanhat joulukoristeet kaivetaan vintiltä. Kuvassa vasemmalta Tiina Linnainmaa, Elle,Tero Linnainmaa, Eeva Harhala ja Patrik Harhala. Takana sohvalla Risto Linnainmaa ja Ulla Linnainmaa.
    Joulu alkaa Eeva Harhalan mukaan siitä, kun vuosikausia vanhat joulukoristeet kaivetaan vintiltä. Kuvassa vasemmalta Tiina Linnainmaa, Elle,Tero Linnainmaa, Eeva Harhala ja Patrik Harhala. Takana sohvalla Risto Linnainmaa ja Ulla Linnainmaa. Kuva: Sanne Katainen

    Perheen joulu on sekoitus vanhoja ja uusia perinteitä. Pyhiä rytmittää maitotilan työt, mutta navetalla aiotaan tehdä vain pakolliset askareet.

    Tuore vävy, Patrik Harhala, on rakentanut lähimetsään vastikään laavun, johon aiotaan suunnata koko porukalla nuotion ääreen nauttimaan glögiä ja kuuntelemaan joulurauhan julistusta.

    Perinteinen hautuumaakierros ja jouluruoka kuuluvat jouluun. Lehmätkin saavat omat joulukoristeet ja pienet jouluherkut.

    Eniten jouluntuntua tuo kuitenkin se, että Tiina ja Risto Linnainmaan lapsista kolme neljästä tulee perheineen jouluksi kotiin.

    ”Minä koen, että hienoa jatkaa tästä. Risto ja Tiina ovat sen verran moderneja, että he ymmärtävät olevan muitakin toimintatapoja.” Patrik Harhala

    Tulevana vuonna tilan historiassa kääntyy uusi sivu. Tavoitteena on viedä sukupolvenvaihdosta eteenpäin niin, että ensi vuonna tila olisi jo osakeyhtiö, jossa enemmistöosakkaina ovat tytär Eeva Harhala puolisonsa Patrikin kanssa.

    Laskelmat ovat työn alla. Kun kysytään, kuinka avoimesti tilalla voidaan sukupolvien välillä puhua toiveista ja peloista liittyen uuteen elämäntilanteeseen, puhkeaa väen kasvoille myhäileviä hymyjä ja kohotettuja kulmia. Siitä voisi päätellä, että keskinäinen kommunikaatio ei aina suju aivan kitkatta, mutta silloin Patrik Harhala lausuu koskettavasti appivanhemmistaan.

    ”Minä koen, että hienoa jatkaa tästä. Risto ja Tiina ovat sen verran moderneja, että he ymmärtävät olevan muitakin toimintatapoja.”

    Patrik Harhala korostaa, että appivanhemmilla on paljon kokemusta alasta, ja on hyvä, että he pystyvät tukemaan nuorta polvea yrittäjyyden alkutaipaleella.

    Patrik Harhala (vas.) kertoo olevansa kiitollinen siitä, että appivanhemmat pystyvät tukemaan nuorta polvea yrittäjyyden alkutaipaleella. Vierellä Eeva Harhala, sylissään veljentytär Elle.
    Patrik Harhala (vas.) kertoo olevansa kiitollinen siitä, että appivanhemmat pystyvät tukemaan nuorta polvea yrittäjyyden alkutaipaleella. Vierellä Eeva Harhala, sylissään veljentytär Elle. Kuva: Sanne Katainen

    Muulle perheelle on tärkeää, että Kaupin tilan tarina jatkuu, ja että maat pysyvät suvun omistuksessa.

    ”Siihen liittyy tietynlainen kotiseuturakkaus”, pohtii joulun viettoon Hämeenkyröön saapunut Tero Linnainmaa.

    ”Se mahdollistaa, että mekin voimme omille lapsillemme vielä tarjota tällaisen maalaisympäristön. Koen, että olemme jatkossakin tervetulleita tänne ja voimme auttaa tilalla”, Teron puoliso Katri Loukusa sanoo. Eeva ja Patrik Harhala nyökyttelevät veljentytär Elle välissään.

    Kaupin tilalla vietetään joulua neljän sukupolven voimin. 85-vuotias Ulla Linnainmaa toimi maitotilayrittäjänä ennen poikaansa Ristoa. Mitä ajatuksia tilan tarinan jatkuminen herättää Ullassa?

    ”Hienoa, että se jatkuu”, Ulla Linnainmaa sanoo herkistyen.

    Juttu on osa Maatilan vuosi -sarjaa, jossa seurataan Kaupin tilan arkea.
    Lisää aiheesta
    • Eeva Harhala (vas.) on Kaupin tilan tuleva yrittäjä yhdessä puolisonsa kanssa. Tiina ja Risto Linnainmaa toimivat yrittäjinä nykyisin.

      Maidontuotanto | Tule seuraamaan maitotilan vuodenkiertoa – Kaupin tilalla rakennetaan tulevaisuutta

      Tilaajalle
    • Risto Linnainmaa näyttää tyttärelleen Eeva Harhalalle mihin heinäpaali ajetaan.

      Talous | Näin Linnainmaat pitävät tilansa elinvoimaisena: Investoinnit ja talouden suunnittelu avainasemassa

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    Kaupin tila
    maitotila
    joulu
    sukupolvenvaihdos
    Hämeenkyrö
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Lypsyrobottien määrä kasvaa tiloilla. Viiden vuoden päästä robottitiloja ennustetaan olevan 1 800, kirjoittaa Erkki Holma. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Erkki Holma

    Koneviesti | Maidon tuottaminen jää harvojen käsiin – ”Vaikka lypsy automatisoidaan, työmäärä ei paljoa vähene”

  • Veikko Jokitalo kehittää tilaansa talousosaajan silmin.

    Koneviesti | Talousmies maidontuottajana – Veikko Jokitalo panostaa talouden suunnitteluun ja arjen prosessien kehittämiseen

  • Koneviesti | Luken tutkimusnavetan uudistus vie lehmien ruokinnan uudelle tasolle

    Tilaajalle