Sokerijuurikas sinnittelee helteessä – viljelysopimuksia tehty yli sata viime vuotta enemmän

Sokerijuurikaan kylvöt jakautuivat aikavälille huhtikuun puolivälistä toukokuun puoliväliin, kertoo Sucros Oy:n maatalousjohtaja Fanni Heinonen.

Kasvukauden alku on ollut vaiherikas erityisesti aikaisin kylvetyille juurikkaille.

”Oli kovia yöpakkasia, historiallisen kova kirppapaine ja vielä sitä seurannut kuivuus. Ne tekivät sen, että alku ei ollut helppo, vaan taimettuminen on ollut hidasta.”

Myöhemmin kylvetyillä lohkoilla haasteita ei ole aivan samalla tavalla ollut, ja niillä taimet ovat saaneet kasvulleen paremman alun, Heinonen kuvailee.

Tällä hetkellä kuivuus jarruttaa juurikkaiden kasvua.

”Vielä ne pärjäävät, mutta kasvu on hidasta. Juurikas on viljelykasvina sellainen, että haastavissa olosuhteissa se odottelee, ja tilanteen parannuttua jatkaa kasvuaan siitä, mihin aiemmin jäi.”

Vallitsevat helteet osaltaan tehostavat kuivuuden vaikutusta. Kasvi haihduttaa entistä enemmän. Se ei ole toivottavaa, mutta toisaalta kasvukausi on sokerijuurikkaan osalta vasta alussa.

”Juurikas on pitkän kasvukauden kasvi. Jos loppukasvukaudesta saadaan suotuisia kelejä, se ehtii korvaamaan alun vaikeuksia.”

Kirppapaine oli historiallisen kova tänä vuonna ja sokerijuurikas sai siitä oman osansa. Kuva: Pasi Leino

Tulevaa satoa on siis vaikea lähteä ennustamaan tässä kohtaa kasvukautta.

Mahdollisuuksia sokerin omavaraisuusasteen nostamiseen sadon onnistuessa olisi, sillä juurikasta viljellään 560 tilalla. Se on yli sata uutta viljelijää viime vuoteen verrattuna, Heinonen iloitsee. Sokerin omavaraisuusaste on sadosta riippuen 40–50 prosenttia.

Tarkkaa viljelyalaa ei vielä tiedetä, mutta siemenmyynnin perusteella viljelyalan arvioidaan ylittävä 11 000 hehtaaria. Se olisi jopa 30 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Heinonen arvelee, että kilpailukykyinen hinta, viljelykierron monipuolistuminen, esikasviarvo ja pienempi siilotilan tarve houkuttelivat uusia viljelijöitä.