Romukasat pois nurkista ja loukut tilalle – haittaeläinten torjunta voi säästää kotieläintilan taudilta

Tuotantotilalla ja niiden pihapiirissä liikkuvat haittaeläimet voivat kantaa myös ihmisille vaarallisia taudinaiheuttajia. Merkittävä osa tautiriskeistä niin Suomessa kuin maailmallakin, johtuu zoonoottisista bakteereista, jotka leviävät eläinten ja ihmisten välillä. Noin puolet tuotantoeläinten zoonoositartunnoista on peräisin rehuista ja puolet ympäristöstä, ilmeni Ruokaviraston ja Luonnonvarakeskuksen Haittaeläin-hankkeessa.

Tutkimus oli tiettävästi ensimmäinen, jossa tutkittiin haittaeläimiä maatilojen pihapiireissä. Luonnonvarakeskus Luke pyydysti eläimet, joita koottiin tutkimukseen yhteensä yli 1 200 yksilöä. Eläimien suolistot tutkittiin, ja niistä etsittiin muun muassa salmonellaa, kampylobakteereita ja yersiniaa. Aineistoa verrattiin kaukana maatiloista pyydystettyjen kontrollieläinten bakteerilöydöksiin sekä maatiloilta kerättyjen hyönteisten ja linnunulosteiden bakteerilöydöksiin.

Salmonellaa löytyi tutkimuksen aikana neljältä kotieläintilalta, joista kolme oli nautatiloja ja yksi sikatila. Kaikissa tapauksissa salmonella löytyi päästäisistä.

Kaikkein yleisimmin tiloilla elävistä pieneläimistä löytyi kampylobakteereita. Niitä on löydetty runsaasti myös etenkin Itä-Suomessa nurmipelloilla viihtyvistä valkoposkihanhista. Tutkimusten mukaan kampylobakteereja esiintyy 10-20 prosentilla valkoposkihanhista.

Mikrobilääkeresistenssiä tiloilta ei tutkimuksen yhteydessä juuri löytynyt.

Riskiä haittaeläinten levittämien tautien esiintymiseen lisäävät tutkimuksen mukaan muun muassa tiivis maatalousmaisema, jossa useita tiloja sijaitsee lähellä toisiaan. Myös kostea ja viileä sää edesauttaa bakteerien säilymistä tartuttavina. Vaikutusta on lisäksi sillä, miten paljon esimerkiksi myyriä kunakin vuonna esiintyy. Mitä enemmän myyriä on, sitä todennäköisemmin myyrä levittää salmonella maatiloille.

Riskiä maatilojen salmonellatartuntoihin lisää myös turkistarhojen läheisyys. Linnuilla ei havaittu olevan merkitystä tartuntojen yleisyyteen.

Tutkimuksen päätösseminaarissa todettiin, että haittaeläinten torjuminen kotieläintilalla parantaa tautisuojausta ja voi säästää tilan tartunnalta. Yksi keino vähentää haittaeläinten viihtymistä on pitää eläintilojen ympäristö siistinä, jolloin siellä on niukasti haittaeläimiä houkuttavia piilopaikkoja. Kissa tai muutama kissa tilaa kohden todettiin olevan tehokas keino torjua haittaeläimiä. Kissoja pitäessä on kuitenkin muistettava, että kissa itsekin voi kantaa taudinaiheuttajia, eikä kissoja saa päästää lisääntymään suunnittelematta.