• ”On tärkeää, että eläinlääkäri käy navetassa muulloinkin kuin sairaskäynnillä” – Siirtolan maitotilalla panostetaan terveisiin lehmiin

    Koneurakointi tukee tuotantoa Siirtolan lypsytilalla Perhossa.
    Tilaajalle
    Perholaiset Anette ja Ville Kananen kehittävät tilaa kustannustehokkaasti ja päämäärätietoisesti. ”Suosimme käytettyä ja pidämme huolen, että myös budjetissa löytyy pelivaraa.”
    Perholaiset Anette ja Ville Kananen kehittävät tilaa kustannustehokkaasti ja päämäärätietoisesti. ”Suosimme käytettyä ja pidämme huolen, että myös budjetissa löytyy pelivaraa.” Kuva: Anne Anttila
    Maatalous|Maidontuotanto
    30.1.202506:00
    Anne Anttila

    ”Seuranta, ennakointi ja nopeat korjausliikkeet. Näillä saadaan pidettyä tilan toimintalinja vakaana ja yöunet tallella”, listaavat perholaisen Siirtolan tilan yrittäjät, Anette ja Ville Kananen.

    Pariskunta Kanasen luotsaamalla maidontuotantotilalla on tällä hetkellä noin 60 lehmää ja robottilypsy. Pihatto otettiin käyttöön vuonna 2014 ja sukupolvenvaihdos isännän kotitilalla tehtiin viisi vuotta aikaisemmin.

    ”Eteenpäin on menty, vaikka aikakauteen mahtuu monenlaista aaltoliikettä. Matkaan lähdettiin parsinavetan voimin sekä reilulla kahdellakymmenellä lehmällä. Puitteet olivat kuitenkin toimivat, joten siirtyminen isännän saappaisiin sujui mutkattomasti”, Ville Kananen kertaa.

    Siirtolan navetan Musu-lehmä on yksi tilan kolmesta satatonnarista.
    Siirtolan navetan Musu-lehmä on yksi tilan kolmesta satatonnarista. Kuva: Anne Anttila

    Ennen maidontuottajaksi siirtymistään Ville Kananen hankki työkokemusta niin konepuolelta kuin rakennus- ja remonttitöistäkin.

    ”Koulutukseltani olen viittä vaille agrologi (AMK). Rehellisesti sanottuna työ nappasi mukaansa, joten opiskelut jäivät loppusuoralle. Onneksi emäntä suoritti saman alan tutkinnon, joten ei tila ilman agrologia jäänyt.”

    Anette ja Ville Kanasella on tilanpidon suhteen selkeä linja.

    ”Toiminta budjetoidaan tarkkaan ja tarkan euron taktiikkaa rytmittää myös käänteinen investointimalli. Maatalouden rahavirta pysyy tasaisempana kun tuotantopanokset ostetaan edullisimpaan aikaan ja myös tulevat lainanlyhennykset yritetään hoitaa aina edellisen vuoden puolella”, Kanaset selvittävät.

    Siirtolan tilalla on otettu käyttöön myös jatkuva talouden seuranta.

    ”Kassavirtaa peilataan aktiivisesti. Kerran vuodessa tarkastelemme talouslukuja Pro Agrian talousasiantuntijan kanssa. Lisäksi hyväksi havaitut tilannekatsaukset tehdään tasaisin väliajoin.”

    Kustannustehokkuus on avaintekijä, joka huomioidaan tilan kaikissa toiminnoissa.

    ”Suosimme käytettyä, mutta säästöt eivät saa olla jarruna kehitykselle. Hyvänä säästöesimerkkinä toimii lypsyjärjestelmät. Alkujaan hankimme pihattoon asemalypsyn ja itse asema kasattiin kahdesta vanhasta. Myös tankki ostettiin käytettynä. Hyvään käytettyyn luotimme myös vuonna 2019 hankitun lypsyrobotin kohdalla”, Ville Kananen kertoo.

    Sijoituskohteista puhuttaessa Kanasen isäntäpari nostaa esiin eläinten hyvinvoinnin. Hyvästä karjasilmästään tunnettu Ville Kananen pitää tärkeänä, että eläinlääkäri käy navetassa muulloinkin kuin sairaskäynnillä.

    ”Lehmälääkärit ovat tämän tilan kannattelevampia voimavaroja. Säännöllisten tilakäyntien yhteydessä he tuovat mukanaan myös alan uusimmat tiedot. Kokemuksesta voimme sanoa, että ennaltaehkäisevä hoito on elintärkeää, sillä eläinten terveyteen sijoitettu euro tulee aina moninkertaisena takaisin.”

    ”Omat ideat jalostetaan aina viipymättä hyötykäyttöön ja mietitään samalla miten kannattavuus saadaan pysymään vakaana.” Ville Kananen

    Siltalan tilalla pyritään ennakoimaan myös alan vaihtelevat haasteet.

    ”Karjataloudessa on edettävä aistit avoinna. Pärjäämisen eteen on tehtävä lujasti töitä ja oltava samalla myös ennakkoluuloton ja idearikas”, yrittäjät sanovat.

    ”Omat ideat jalostetaan tilalla aina viipymättä hyötykäyttöön ja mietitään samalla, miten kannattavuus saadaan pysymään vakaana. Tämän tilan vahvimpiin tukijalkoihin lukeutuvat urakointi sekä tilojen välinen yhteistyö”, Ville Kananen toteaa.

    ”Messuille lähdetään avoimin ajatuksin. Ammattimessujen parasta antia ovat luonnollisesti alan uutuudet sekä viimeisin tieto. Myös kollegojen tapaamista odotamme kovasti.” Anette ja Ville Kananen

    Koneurakoitsijana Ville Kananen sanoo liikkuvansa sulavasti lumihommista turvesuolle ja moniosaajana häneltä luonnistuvat myös huolto- ja korjaustyöt.

    ”Säästö on huomattava, kun kalusto on traktoreita lukuun ottamatta yhteisiä ja samoilla koneilla voidaan tehdä omien hommien lisäksi myös urakointia. Tilayhteistyön etuihin lukeutuu lisäksi kimppainvestoinnit. Näin saamme pidettyä konekannan tuoreena ja toiminnan kustannustehokkaana”, Kananen luonnehtii tyytyväisenä.

    Koneet ja uudet ideat kiinnostavat Kanasen pariskuntaa myös tulevia Sarkamessuja ajatellen.

    ”Messuille lähdetään avoimin ajatuksin. Ammattimessujen parasta antia ovat luonnollisesti alan uutuudet sekä viimeisin tieto. Myös kollegojen tapaamista odotamme kovasti.”

    Lisää aiheesta
    • Maatalousyrittäjät | Sarkamessut avaa ovet Skandinaviaan: Tuottajaterveisiä tuovat ruotsalaiset ja tanskalaiset maitoyrittäjät

      Tilaajalle
  • Mainos: Suomen Ajoneuvopantti Oy

    Lainaa traktoria vastaan – uusi mullistava rahoituspalvelu tarjoaa joustavuutta maatilan menoihin

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Lypsyrobottien määrä kasvaa tiloilla. Viiden vuoden päästä robottitiloja ennustetaan olevan 1 800, kirjoittaa Erkki Holma. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Erkki Holma

    Koneviesti | Maidon tuottaminen jää harvojen käsiin – ”Vaikka lypsy automatisoidaan, työmäärä ei paljoa vähene”

  • Veikko Jokitalo kehittää tilaansa talousosaajan silmin.

    Koneviesti | Talousmies maidontuottajana – Veikko Jokitalo panostaa talouden suunnitteluun ja arjen prosessien kehittämiseen

  • Koneviesti | Luken tutkimusnavetan uudistus vie lehmien ruokinnan uudelle tasolle

    Tilaajalle