Koetarha testaa kymmeniä omenalajikkeita tarhureita varten – taimet tulevat ulkomailta, Suomessa ei kannata jalostaa

Hedelmäpuut kasvavat sotilaallisissa riveissä huolellisesti aidalla suojattuna, jotta kauriit ja hirvet eivät verottaisi satoa.

Nämä puut ovat erityisen arvokkaita, sillä ne sijaitsevat Ålands Hushållningssällskapet -neuvontajärjestön koetarhalla Finströmissä Ahvenanmaalla.

Omenoita on noin 35 lajiketta. Lisäksi on muutama päärynä-, luumu- ja aprikoosilajike. Puita otetaan koeviljelyyn ulkomaalaisten taimistojen ehdotuksesta esimerkiksi Belgiasta, Hollannista ja Italiasta, kertoo neuvoja Pernilla Gabrielsson.

Taimet tulevat taimistoista kahden vuoden ikäisinä ja ne alkavat tuottaa satoa istutusta seuraavana vuonna. Jokaista lajiketta istutetaan 10 puuta ja uusia lajikkeita laitetaan kasvamaan vuosittain 5–10.

Tarhureiden ei juuri kannata varttamalla itse tuottaa taimia eikä hedelmäpuiden jalostaminen Suomessa ole kannattavaa. Valmiin kaksivuotiaan ulkomaisen taimen hinta on 6–7 euroa, Gabrielsson kertoo.

Puiden taudin- ja talvenkestävyyttä, viljelyvarmuutta sekä sadon määrää ja laatua seurataan tarkasti kolme vuotta. Omenoista tutkitaan sokeri- ja tärkkelyspitoisuus.

Puita otetaan koeviljelyyn ulkomaalaisten taimistojen ehdotuksesta esimerkiksi Belgiasta, Hollannista ja Italiasta, kertoo neuvoja Pernilla Gabrielsson. Kuva: Tero Pajukallio

Mikäli lajike vaikuttaa lupaavalta, kasvatusta jatketaan vielä kaksi vuotta. Viiden satovuoden jälkeen puut hävitetään ja tilalle istutetaan muita lajikkeita.

Noin 5–10 prosenttia lajikkeista todetaan sellaisiksi, että niitä voi suositella ammattitarhoille, Gabrielsson kertoo.

Hänen mukaansa nyt viljelijöitä kiinnostaa löytää tosi aikainen lajike ja vastaavasti myöhäinen lajike, joka kestäisi varastointia ja jota voisi alkaa myydä helmikuun jälkeen. Näin kotimaisten omenoiden sesonkia saataisiin jatkettua molemmista päistä.

Syyskuun alkupuolella joidenkin omenapuiden hedelmät näyttävät kypsiltä, mutta olivat kovin pieniä.

Ne ovat snack-omenoita, Gabrielsson selittää. Ne sopivat välipaloiksi esimerkiksi lapsille.

Ahvenanmaalla viljellään 90 prosenttia suomalaisista päärynöistä ja 70 prosenttia suomalaisista omenoista. Maakunnassa kasvaa peräti 700 000 omenapuuta.

Luvut tuntuvat suurilta, mutta vain 15–20 prosenttia suomalaisten syömistä omenoista on kotimaisia. Markkinoilla olisi siis vielä tilaa.

Luomuomenoita ei Gabrielssonin mukaan Ahvenanmaalla tuoteta. Syynä ei ole viljelyn vaikeus vaan se, ettei luomuomenoille ole kysyntää.

Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomessa talviomenat ovat kypsyneet ja parhaillaan kerätään muu muassa Aromaa, Amorosaa, Loboa ja Zariaa. Ahvenanmaan omenasato näyttäisi olevan noin 15 prosenttia korkeampi kuin viime vuonna.